|
Post by korppi on Sept 11, 2007 20:13:21 GMT 2
/ priva dam/grace
Viulukotelo kädessä, tällä kertaa musta villakangastakki, Damian oli varautunut siihen, että ulkona olisi kylmä. Hän astui ravintolaan kadun puolelta terassin kautta. Terassille hän aikoi palata haettuaan sisältä ensin pullollisen jotain hyvää viiniä. Nyt oli kovin nostalgiset fiilikset. Miksi hän kantoi viulua mukana? Se oli salaisuus. Selviäisi ehkä joskus jollekin. Tuskin vaatisi edes kovin suurta suostuttelua.
Pullo ja kaksi lasia. Tarjoilija ei siis ollut odottanut hänen nauttivan sitä yksin. Domaine du Paternel Rosé ei ehkä ollut kauneimman värinen roseviini, eivätkä kaikki pitänyt sen kuivuudesta, mutta tähän hetkeen se olisi aivan sopiva. Mies ujutti viulukotelon penkkinsä alle, kietoi kaulahuivin hieman paremmin kiinni, kaatoi sitten lasin piripintaan asti. Terassi oli kauniisti valaistu, rohkaisi kaikin keinoin romanttisiin tunteisiin. Silti mies ei kokenut oloaan yksinäiseksi.
|
|
|
Post by louppi on Sept 11, 2007 20:28:24 GMT 2
Valkoisesta, sanottakoon puolipitkästä takista ei voinut erehtyä. Grace kantoi mukanaan jotain, musta laukku kulki toisessa kädessä. Hän hyräili hiljaa kävellessään, hiukset kietaistu huolettomalle nutturalle.
Damianin pongasi välittömästi, kun astui käsittämättömän söpösti valaistulle terassille. Gracen huulille levisi hymy, kun tämä käveli miehen pöytää kohti. "Hei", hän sanoi istuutuessaan ja laski mustan laukun maahan vierelleen. "Mikä meno?" Krapula ei näkynyt, ainakaan kovin pahasti. Nainen silmäili pöytää ja sen tarjottavia, siis lähinnä viinipulloa ja laseja, eritoten Damianin täyteen kaadettua sellaista.
|
|
|
Post by korppi on Sept 11, 2007 20:39:55 GMT 2
Dam havahtui vasta jonkun puhutellessa häntä, oli uppoutunut jonnekin syvälle hyvään fiilikseensä. "Hei!" Äänessänsä oli aito yllätys ja ilo. Tämä oikein kruunasi vielä kaiken. Hän hymyili naiselle, viittasi tämän istumaan ja kaatoi samaa vauhtia toiseenkin lasiin juotavaa. "Tarjoilijalla oli varmaan kuudes aisti, kun se toi mulle kaksi lasia tän pullon kanssa", mies virnisti.
"Sulla on siellä.. ömm.. joku puhallinsoitin?" Damian veikkasi viitaten naisen kantamaan laukkuun. Jostain soittimesta Grace oli puhunut heidän viimeksi tavatessaan, mutta mies ei saanut päähänsä mistä. Ehkä osasyyllinen oli muutamat nautitut oluet ja viskit.
|
|
|
Post by louppi on Sept 11, 2007 20:46:42 GMT 2
- "Mahtavaa", Grace sanoi tyytyväinen sävy äänessään ja joi välittömästi viiniä saatuaan lasistaan melkoisen siemauksen. Hän sulki silmänsä tuntiessaan alkoholin kurkussaan, hymyili, avasi sitten silmänsä katsoen suoraan Damiania, vilkaisi nopeasti vieressään olevaa laukkua. " Saksofonihan se siellä. Kävin soittamassa", nainen vastasi katsellen silti miehen jaloissa olevaa, viulukoteloksi tunnistettavaa esinettä. "Ja sulla viulu! Mieletöntä! Miksi?" Grace kysyi silmät tuikkien. Mikä metroseksuaali. Jälleen lisää punaviiniä. Se oli ihan todella hyvää. Kerran häneltä kysyttiin, oletko alkoholisti. En, hän oli vastannut hämillään.
|
|
|
Post by korppi on Sept 11, 2007 20:55:28 GMT 2
Dam nosti myös lasin huulilleen, joi pitkän kulauksen. Kuplii, kuplii, hyvä ettei kuplinut nenään. Ulkona oli miellyttävä ilma. Harvat yksinäiset ohikulkijat olisivat luultavasti vaihtaneet mielellään paikkaa jomman kumman kanssa. Mikä kontrasti heidän välillään olikaan, musta ja valkoinen, yin ja yang. Miestä hymyilytti. Eräs hänen valkokuvaajaystävänsä olisi luultavasti ollut haltioissaan.
"Piti vähän verestää muistoja, sormet olivat niin kankeat. Enkä viitsinyt soittaa huoneessani, pelkään seinien olevan paperia", hän vastasi virnistäen. Taru Sormusten Herrasta tuttu sävelmä pyöri edelleen Damin päässä, hyvä ettei hän suorastaan viheltänyt.
The heart is a lonely hunter With only one desire
|
|
|
Post by louppi on Sept 11, 2007 21:07:02 GMT 2
Grace näytti hieman hämmentyneeltä. "Pap-? Okei", hän naurahti ymmärtämättä täysin Damiania, mutta ei sen väliä. Hän pyöritti viinilasiaan sen jalasta kiinni parilla sormella pitäen, hymyili vaisusti pysyen hetken vaiti katse lähinnä omissa käsissään, kunnes kohotti sen. "Koska me soitetaan yhdessä? Tai siis.. No yhdistelmä saksofoni-viulu on kyllä hieman outo... Osaatko sä jotain muuta?" nainen kysyi varoen nojautuen eteenpäin, katsellen Damianin silmiä ja huomasi samalla, ettei muistanut oikein mitään ryyppyillan viimeisistä hetkistä. Toivottavasti hän ei ollut ollut kovin nolo... Yleensä Grace oli harvinaisen hyvä tekemään jotain ällöttävää, kuvottavaa, oksettavaa ja kaikin puolin inhottavaa.
|
|
|
Post by korppi on Sept 12, 2007 15:33:50 GMT 2
"Milloin vain", Dam vastasi hymyillen. "Koskettimet menee myös, ei välttämättä kovin inprovisoiden, mutta nuoteista ainakin." Saksofoni koskettimet voisi tosiaan olla hieman parempi yhdistelmä. Mies kohotti taas lasin huulilleen. "Koska lähdetään taas kiertämään kaupungin parhaita menomestoja?" hän kysäisi virnistäen. Nakkikiskaepisodi palasi elävästi mieleen. Niin hauskaa hänellä ei ollut ollut aikoihin. Seuraavana päivänä olo ei ollut ollut kaikkeista kehuttavin, mutta .. sellaista sattuu. Sohvakankaan painaumat olivat onneksi kadonneet poskesta suhteellisen nopeasti.
|
|
|
Post by louppi on Sept 12, 2007 20:40:44 GMT 2
- "No hyvä. Kyllä se siitä lähtee sit sujuun", Grace sanoi rohkaisevaan sävyyn ja joi viinistään kolmasosan jäljelle. Damianin ehdotus sai hänet naurahtamaan ehkä hieman nolonakin. Grace nojautui hieman taaksepäin ja kohottamaan katseensa ylös taivaalle, jolta ei paljon tähtiä pongailtu kaupungin valojen läpi. "Vaikka heti. Viime kerrasta en muista muuta kuin kyttäävän tyttöporukan baarista, joten en voinut nolata itseäni kovin pahasti!" hän myönsi ja yritti tutkailla miehen kasvoista, josko niistä saisi selville, oliko asia todella näin kuin hän oli sanonut. En nolannut itseäni?
Ronskilla kädellä Grace kaatoi lasinsa uudelleen täyteen, vaikkei edellistä viiniä ollut vielä juonutkaan ja sillä sekunnilla tyhjensi lasistaan taas yhden kolmanneksen parilla nielaisulla. "Haluutko oikeesti lähteä, vai tyhjennetäänkö me tänä iltana vain tämä viinipullo?"
|
|
|
Post by korppi on Sept 12, 2007 20:45:14 GMT 2
"Et", Damian totesi, vastaus tuli tosin ehkä turhan nopeasti. Ja vino hymy kieli myös siitä, että asia ei tainnut kuitenkaan olla aivan niin. Ei sillä, että miehen muistikuvissa Grace olisi mitenkään kovin pahasti käyttäytynyt. Etenkin, kun häneltä itseltäänkin pätkäsi filmi jossain vaiheessa. Nakkikioskin jälkeen muistikuvat olivat lähes olemattomat. Silti hän olisi ehdottomasti lähdössä uudelle kierrokselle, ei tosin välttämättä juuri nyt. Seuraava päivä olisi kiireinen. Viikonloppua odotellessa.
"Istutaan tässä ja tyhjennetään toinenkin", Dam ehdotti viattomaan sävyyn. "Tämähän on juuri niin mukava ja kaunis paikka, missä jokainen haluaa viettää iltansa." Ironiaako? Laiskuutta ainakin. Ja ilma oli oikeasti hyvä. Eikä hän välittänyt kanniskella viulukoteloa ympäri keskustaa. Kovat perustelut.
|
|
|
Post by louppi on Sept 12, 2007 20:59:37 GMT 2
Grace siristi silmiään ja katsoi arvioivasti miestä häntä vastapäätä. "Vai niin. Sehän mainiota", hän totesi hymyn kareillessa suupielissä.
Trying to be like Grace Kelly
Vaimeaa musiikkia kantautui sisätiloista terassille. Joku soitti pianoa ja ihan hyvin soittikin. "Loistava ehdotus, hyväksytään", hän julisti, kohotti lasinsa sen kunniaksi ja joi sen tyhjäksi päätään taakse kallistaen. Muutaman sekunnin kulttua lasi kolahti vasten pöydän pintaa ja Grace näytti valaistuksen kokeneelta. "Kovin hyvää.. Ei aivan toivoton maku sulla!" hän hihkaisi ja nojautui jälleen hieman eteenpäin kyynärvarsiensa varaan katsellakseen miestä ja tämän kasvoja tarkemmin hämärässä valaistuksessa. "Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään jätkään, joka soittaisi viulua."
|
|
|
Post by korppi on Sept 12, 2007 21:06:26 GMT 2
Damian vain nyökkäsi vienosti. Ei ehkä ollut hänen asiansa valaista illan tapahtumia, etenkään kun mitään järisyttävää ei ollut edes tapahtunut. Hymyilytti vain. Onneksi se oli molemminpuolista.
"Mukava kuulla", mies naurahti, hieraisi niskaansa. Viimeksi Grace oli kutsunut hänen nauttimaansa juomaa säkkipillinpesuvedeksi joten suunta oli selkeästi parempaan päin. "Ai, sain siis kunnian olla ensimmäinen joka avartaa maailmankatsomustasi siinä suhteessa. Vaikket olekaan vielä todistettavasti nähnyt mun soittavan", oikea suupieli nyki. Näin läheltä hän ei ollut luullakseen Gracea katsellutkaan. Damian veti syvään henkeä, nosti taas jossain vaiheessa uudelleen täyttyneen lasin huulilleen.
"Sä saat päättää seuraavan pullon. Tällä kertaa se menee mun piikkiini."
|
|
|
Post by louppi on Sept 12, 2007 21:18:34 GMT 2
- "Hah, niin. Kanniskelet tuota koteloa vain brassailleksasi!" Grace nauroi "Tiesin sen", hän hymäili kiusoittelevan voitonriemuisena ja sattui kohottamaan lasinsa samaan aikaan Damianin kanssa, joi omansa tyhjäksi. Viini alkoi tuntumaan eikä nainen yrityksestä huolimatta äkkiä muistanutkaan, monesko äskeinen oli ollut. Alle viides ainakin.
Hän mutristi huuliaan eikä kuollakseenkaan muistanut hyvien viinien nimiä sillä hetkellä. "Mtäh. En osaa. Miksi katkaisisit alkaneen voittoputkesi juomien valinnassa?" Grace koitti siirtää päätösvaltaa takaisin Damianille. Nainen tunsi olonsa täydelliseksi. Ehkä se johtui siitä, että hän oli juonut juuri sopivan määrän alkoholia, mikä kannattaa litkiä nopeasti lähes yhtä mittaa juoden. Tuntui siltä, että kaikki oli mahdollista, mutta silti jännitti. Grace virnuili olemattomalle hetken, katsoi haastavasti miestä silmiin. Ehtimättä edes kunnolla juttua suunnitella, nainen oli jo painanut huulensa Damianin huulille. Maistoi niiltä viinin, pelkän viinin. Se oli hyvä. Se iski äkkiä. Tajunta, tarkoitan. Grace värähti ja vetäytyi katkaisten muutaman sekunnin hiljaisuuden terävällä, mutta hiljaisella henkäyksellä. "Tuota ei pitänyt tapahtua."
|
|
|
Post by korppi on Sept 13, 2007 20:25:56 GMT 2
"Pidä pienempää ääntä, älä paljasta mua muille!" Dam hyssytteli Gracea nauraen. "Ehkä sä vielä jonain päivänä saat sen kunnian, että soitan sulle jotain." Asia oli hyvä kääntää näin päin. Hän hörppäsi lasinsa tyhjäksi, kaatoi loput pullon sisällöstä itselleen. Se siitä herrasmiesmäisyydestä. Nauru oli käheää.
"Koska pelkään, ettei seuraava valinta olekaan yhtä menestyksekäs", mies totesi voipuneeseen sävyyn, naurahti kuitenkin. "Pelkään, että päädymme vielä nauttimaan sherryä. Ja se on ällöttävän makeaa", hän mutisi, joi lasinsa tyhjäksi. Gracen seuraava liike yllätti Damianin täysin. Sai jopa kevyen punan nousemaan tämän kasvoille. Hän ei osannut vastata naiselle mitenkään. Juuri tätä hän oli toivonut ei-tapahtuvaksi. Juuri tämän ratkaisun eteen hän ei ollut halunnut joutua. "Tuota.. ei niin.." hän totesi verkkaisesti, äänessä ei kuitenkaan ollut syytöstä, hämmennystä lähinnä.
Tilanteen ehkä pelasti tarjoilija, joka käväisi ovella. Mies viittasi kyseisen luokseen, tilasi seuraavan pullon. Tällä kertaa se oli valkoviiniä. Le vin blanc. Tämä soi hänelle ehkä hetkisen mietintätauon. "Mulla ei rehellisesti ole mitään halua loukata sua, mutta mä en nyt halua tästä muuta kuin ystävyyttä." Ristiriitaiset tunteet viuhtoivat Damin päässä. Tätä asiaa hän ei ollut joutunut pohtimaan Carmenin jälkeen, oli vain kylmästi sivuuttanut sen. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Yllättäen kaikki herskyvä ilo oli kadonnut pohdinnan tieltä.
|
|
|
Post by louppi on Sept 13, 2007 20:38:03 GMT 2
Yllättäen Gracen ilme oli vakavoitunut. Hän oli siirtänyt kätensä kauas punaviinilasistaan ja näytti haluttomalta, mutta katsettaan Damianista nainen ei kääntänyt: hän ei halunnut osoittaa olevansa äärimmäisen nolostunut miehen torjuessa. Toisaalta, juuri sitä hän osasikin odottaa.
Ystävyyttä.
Kulmat painuivat kurttuun Gracen katsellessa miestä, tarjoilijan tuodessa uuden pullon pöytään. Itsehillintä esti häntä vaivaantumasta ja hymyilemästä hermostuneesti, osoittamasta veitsen iskeneen juuri kipeään paikkaan. Grace risti säärensä, kallisti hieman päätään ja kelasi Damin sanoja. "Kuten sanoin, sitä ei olisi pitänyt tapahtua", hän toisti tyyneen sävyyn ja vaikeni miettimään. Olisi typerää jäädä tähän nyt ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se olisi tuplasti typerämpää kuin lähteminen. Siispä Grace työnsi viinilasinsa kauemmas ja hymyili anteeksipyytävästi, hieman. Hän nousi ja otti toiseen käteensä saksofonin säilytyslaukun. "Kiitos. Paljon", nainen sanoi pehmeästi. Kuluneet pari minuuttia olivat muuttaneet Gracen tyystin toisenlaiseksi ja hän vaikutti käyttäytyen kaavamaisesti, kuin jonkinasteen tutun seurassa.
|
|
|
Post by korppi on Sept 13, 2007 20:49:11 GMT 2
Dam katsoi Gracen silmiin. Kyllä hän huomasi naisen muuttuneen käytöksen. Tarjoilijan tiskin puolella avaama pullo seisoi koskemattomana keskellä pöytää. Hän nielaisi, muttei pystynyt kommentoimaan mitenkään naisen toistaessa tapahtuneen poispyyhkimisen. Mies oli harmissaan. Ennen kaikkea hän oli pahoillaan. Olivatko nämä taas ne normit mitä miehen yleensä odotetaan täyttävän? Damian havahtui naisen sanoihin, nyt tuo vaaleaverikkö oli jo poistumassa. Ehkä se oli ihan fiksu veto siihen tilanteeseen. "Mä olen pahoillani." Ääni oli väritön, tavallaan tukahtunutkin.
Dam pyöritteli tyhjää lasia kädessään, loi vielä nopean katseen naiseen. Hän ei itse noussut ylös.
Hey now, you can't keeping saying endlessly My darling, how long until this affects me?
|
|