|
|
Post by korppi on Apr 18, 2007 20:10:08 GMT 2
There and back again.
"Kakkosessa", hän vastasi Titolle. He saavuttivat hissit ja hän painoi kärsimättömänä molempien hissien kutsu-nappuloita. Hengitys vinkui edelleen Ronnien koittaessa tasata hengitystään parhaansa mukaan. Hän ummisti hetkeksi silmänsä, ajatukset karkasivat hetkeksi keltaiseen sadeasuun pukeutuneeseen, arviolta nelivuotiaaseen pikkupoikaan.
Pian toinen hisseistä jo päästikin ping-äänen saapumisensa merkiksi, Ronnie vilkaisi miestä ja astui sitten sisään hissiin. Matka ylöspäin kului tuskaisen hitaasti muutaman yskänpuuskan saattelemana.
Viimeinkin ylhäällä. Siinä vaiheessa se oli taas kietonut oikean käden sormensa miehen t-paidan hihansuuhun, kulki osan matkasta silmät kiinni. Oikea ovi. Avainketju, avain, lukko, sisällä. Raivokas piipun etsiminen henkeä pidättäen. Sitten puhh ja puhh, taivas oli tavoitettu. Nainen makasi sängyllä silmät ummessa raajat levinneenä jokaiseen ilmansuuntaan. Naurahdus.
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on Apr 18, 2007 20:17:08 GMT 2
"Oolrait." mies toteaa naisen ilmoittaessa asuvansa kakkoskerroksessa. He suoriutuivat tumman puun ja tummanpunaisen värin sävyttämään ahtaaseen hissiin, joka vei heidät tivoliin- lainaus suoraan Titon päästä. Hissien ovien takaa avautuva näkymä, käytävä, ei ihan tivolia vastannut mutta jo hissimatka oli miehestä tuntunut kuin hurjimmalta rollercoasterilta. Miehen ilmekin oli varmasti ollut sen näköinen. Naurahdus, jostakin Titolle itselleenkin tuntemattomasta syystä.
Katsottuaan että nainen pääsee ovestaan sisään turvallisesti ja haavoittumatta, mies jää hetkeksi kynnykselle. "Tota.. pärjäätkö nyt vai?" Tito kysäisee ja virnistää vähän. Miksei tuo muka pärjäisi, nainenhan istui omalla sängyllään. Mutta kuka nyt paukuissa haluaisi yksin olla, nainen oli vielä ihan kiinnostavan oloinen tapauskin. Kaikki mahdolliset tilaisuudet pitää käyttää!
|
|
|
|
Post by korppi on Apr 18, 2007 20:23:32 GMT 2
"Aa joo", Ronnie vastaa havahduttuaan siihen, ettei tosiaan ollutkaan huoneessa yksin eikä puhunutkaan tavanomaisesti keskenänsä. "Mutta", hän kohottautuu puoli-istuvaan asentoon katse tiukasti ovella hengailevassa miehessä, "sä oot vetäny jotain jota mäkin haluan. I wanna fly so high." Se ei ollut kiristys, eikä se ollut sen puoleen pyyntökään. Vain neutraali, tai ei oikeastaan kyllä neutraali toteamus.
Sitä paitsi se oli pikkuhiljaa virittäytymässä takaisin siihen mielentilaan, jonka oli saavuttanut Ann'in kanssa. Ja vaikka tuo rastapää nyt sattuikin olemaan mies niin se saisi halutessaan kelvata. "Mikä sun nimes muuten on?"
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on Apr 18, 2007 20:35:33 GMT 2
Tito naurahtaa hupimpsaneena- virne jää päälle jälkeenkinpäin. Nyt päästiin asiaan! "No.. mulla saattais olla pari jointtia huoneessa." Tito sanoo ja hymyilee tietävästi. Mies katselee naista hieman mittailevasti, tämä satsi oli kyllä aika hc:tä- kestäisiköhän tuon psyyke? No, omalla vastuullaan saisi ottaa. "Jos haluut, voin käydä hakemas- oma koppi on ihan tos nurkan takana." Tito toteaa- nyt oli sellainen vaihe, että jos itsekin ottaisi parit hatsit niin sitten kyllä pamahtaisi vintti pimeäksi. Mahtavaa.
"Tito." mies sanoo ja hymähtää. Kyllä, nimetkin olisi hyvät tietää. "Ja sä olet..?"
|
|
|
|
Post by korppi on Apr 19, 2007 15:49:29 GMT 2
Ronnien kasvoille nousi tyytyväinen virne. Mies vaikutti halukkaalta jakamaan aarteensa hänen kanssaan. "Käyt hakemas tai sit mä tuun sun luo kyläileen, ihan miten vain herralle parhaiten passaa", hän vastaa venytellen samalla käsiään. Vois vaan maata hervottovana. Mutta pitäisi ehdottomasti saada musiikkia. Jotain klassista, kyllä.
"Tito", nainen toistaa toisen nimen kuin maistellen. "Ronnie", hän täydensi Titon lauseen loppuun, nousi sitten ylös sängyltä nahkarotsin jäädessä siihen makaamaan. "Teille."
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on Apr 19, 2007 15:56:17 GMT 2
"Ronnie.." Tito toistaa myöskin itsekseen hiljaa ja virnistää. Helppo muistaa, ei ollut koskaan tavannut Ronnie- nimistä naista. "Ehk on parempi et meille- haisee jo valmiiks ihan hampulle. Tiiä millon siivoojat sen tajuaa." mies sanoo ja kohauttaa olkiaan- tosiaan, mitäs sitten kun hotellin henkilökunta tajuaa että yksi hotellihuoneista oli muutettu suoranaiseksi hamppuluolaksi.. no se olisi sitten sen ajan huoli. Eipä siinä kai muuta kuin rupeaa tarjoamaan johdolle pajoja, eiköhän sillä selvittäisi. Tito naurahtaa omille ajatuksilleen ja väistyy ovelta käytävälle, lähtien siitä johdattamaan Ronnieta oikeaan suuntaan. "Ootko kovinkin tuttu kukan kanssa?" Tito kysyy Ronnielta hiljaa ja virnistää merkitsevästi.
|
|
|
|
Post by wielk on Apr 28, 2007 22:07:39 GMT 2
Ann seisoi Ronnien oven ulkopuolella. Kädessään naisella oli pullo melko tuntematonta, mutta sitäkin parempaa punaviiniä. Hän laski hitaasti kuiskaten kymmeneen. Hän yritti rauhoittua mutta tunsi vatsassaan perhosia. Miks mua jännittää? Vielä viimeinen hipaisu auki oleviin hiuksiinsa, katsahdus vaatteisiinsa ja lopulta nainen koputti napakasti oveen. Sekunnit ennen oven avautumista olivat suunnattoman pitkät. Ann pelkäsi hetken jo, ettei ovi avautuisikaan. Hän yritti laskea lyhyttä farkkuhamettaan alemmas, muttei tietystikään lyhyt hame siitä mihinkään laskenut.
Lopulta ovi avautui. Ann tunsi jälleen punastuvan, mutta yritti säilyttää tyyneyden kasvoillaan. "Mä tulin nyt... Ähh. Tässä. Tää on musta aika hyvää." Kutsumatta Ann käveli salamana sisään asuntoon kuin peläten toisen reaktiota tai vastausta. "Aika mukava kämppä sulla."
|
|
|
|
Post by korppi on Apr 28, 2007 22:16:18 GMT 2
Ronnie oli hetkeä aiemmin saapunut huoneeseen pyörremyrskyn lailla, tunkenut levällään olevia sarjakuvia sängyn alle ja sitä rataa. Vaihtanut päälleen jotain vähän kevyempää, mustan kauluspaidan. Hieman lisää kajaalia ja hiuslakkaa. Hän kaivoi vessan lavuaarissa itäneen hiustukon roskikseen. Sitten ovelta jo kuuluikin napakka koputus.
Hän otti hymyillen vastaan Ann'in ojentaman viinipuollon, kulki sitten naisen jäljessä peremmälle huoneeseen. "On tää ainaki isompi ku se luukku siellä baarin yläkerrassa. Hän kaivoi kaapista kaksi viinilasia, kaiveli hetken laatikoita löytääkeen korkkiruuvin. Ei sitä kovin usein tullut viinipulloja availtua. "Jossain täällä se on", hän mutisi itsekeen. Kyllä se sitten löytyikin ja hän pääsi kaatamaan viinin laseihin, ojensi toisen Ann'ille.
Stereoista soi Beatlesia. Yesterday, melankoliaa. Hän seisoi naista vastapäätä, laski katseensa viinilasiin. Pyöritteli viiniä hetken lasissa, haistoi sitä ja kilisti sitten vasten toisen lasia. "Laatuajalle", hän naurahti käeään sävyynsä. Lasi löysi tiensä lipaston päälle samalla, kun Ronnien toinen käsi oli kietoutunut naisen selän taakse.
|
|
|
|
Post by wielk on Apr 28, 2007 22:22:23 GMT 2
Ann katseli Ronnien huonetta sekä ikkunoista avautuvia maisemia toisen etsiessä korkinavaajaansa. Omansa Ann oli sijoittanut päällimmäiseksi ylälaatikkoonsa, sillä kovassa käytössähän kyseinen härveli hänen asunnossaan oli. Eikä sitä koskaan tiennyt vaikka Ronnienkin asunnossa sille tulisi enemmänkin käyttöä tulevaisuudessa...
Ann otti hymyillen viinilasin vastaan ja katseli toista. Viini oli hyvää, ja muutaman pienen hörpyn jälkeen se lämmitti mukavasti vatsassa. Ann naurahti Ronnien laatuajan kilistelylle. Ann tunsi naisen käden selässään eikä pannut pahakseen sitä ollenkaan. Hän painoi hieman yllättäen pienen suudelman naisen huulille. Huulten irtautuessa toisistaan Ann katsoi Ronnieta syvälle silmiin, syvemmälle kuin koskaan ennen. "Sulla on aika nätit silmät, tiesitkös?"
|
|
|
|
Post by korppi on Apr 28, 2007 22:39:47 GMT 2
Ronnie vastasi naisen suudelmaan nautiskellen. Nyt ei tosissaan ollut kiire mihinkään. Nämä ei ollut niitä hetkiä, jolloin piti tehdä viiden minuutin temput ja palata sen jälkeen ruotuun. Niitäkin tuli joinain iltoina duunissa vastaan. Ei siitä enempää. He seisoivat kiinni toisissaan, hän saattoi tuntea naisen hengityksen kasvoillaan.
Huoneessa ei ollut valot päällä, sillä ulkoa tuli vielä sen verran valoa, että se riitti ihan hyvin. Ronnie kurottautui sen verran, että sai viinilasin käteensä ja onnistui kulauttamaan sen sisuksiinsa sen enempää sotkematta. Käsi oli Ann'in niskalla, hän painoi uuden suudelman naisen huulille, siitä kaulalle. Samalla toinen käsi oli löytänyt tiensä kyseisen hameen alle. Hitaasti mutta varmasti se lähestyi sisäreisiä. Kevyitä kosketuksia, silkkaa kiusoittelua. Se siitä keskustelusta. Ikkunasta tuulahti raikasta ilmaa.
He liikkuivat lähes huomaamatta askel askelelta kohti seinustalla olevaa sänkyä. Se oli jopa pedattu - kerrankin. Mustat puuvillasatiinilakanat pilkistivät valkean peitteen alta. Peitteen alla oli myös jotain muuta, joka ehkä jossain vaiheessa selviäisi. Kaikki riippui Ann'ista, ryhtyisikö tämä leikkiin? Hope so. Nopealla liikkeellä Ronnien onnistui nykäistä hame pois naisen yltä.
Vaatii tahdon ponnistelua löytää kauneutta inhimillisen kokemuksen piiristä.
( meni ehkä vähän autohiitin puolelle, mutta koetin nyt saada tuota vähän etenemään )
|
|
|
|
Post by wielk on Apr 29, 2007 15:01:43 GMT 2
Ann vastasi Ronnien suudelmaan, mutta kurottautui laskemaan kädessään vielä olleen punaviinilasin. Hän ei ollut kerennyt juomaan lasiaan edes puolilleen, kun Ronnie oli jo kulauttanut loput lasistaan kurkkuun alas. Ann tunsi toisen kosketukset sisäreisillä. Hän huokaisi syvään. Ann kaatui selälleen pedatulle sängylle ja tunsi hameensa lähtevän hyvin nopeasti.
Ann tarttui Ronnieta ja painoi lähelleen jääden naisen alle. Hän pujotti kätensä naisen paidan alle. Hän painoi uuden suudelman naisen huulille, tällä kertaa entistäkin intohimoisemman. Hän vaati lisää, suorastaan janosi sitä. Hän riisui naiselta paidan sekä rintaliivit, hyväili paljaita rintoja.
|
|
|
|
Post by korppi on Apr 29, 2007 15:25:28 GMT 2
With the lights out its less dangerous
Here we are now
Entertain us
Ann riisui hänet paljastaen arpien sävyttämän ylävartalon, lavassa olevan pääkallotatuoinnin. Toisen kosketus tuntui hyvälle, aivan erilaista kuin Titon kanssa. Asiaan saattoi tietysti vaikuttaa silloin nautittu kukka. Tai sitten vain yksinkertaisesti petikumppanin sukupuoli. Simppeliä. Kiihkeitä henkäyksiä.
Hän oli hankkiutunut eroon housuistaan, niin kuin myös Ann'in paidasta ja liiveistä. Kaksi alastonta kehoa toisiinsa kietoutuneena, mikäs sen kauniimpaa? Ronnie painoi sormen Ann'in huulille, hyssytti. Veti sitten naisen käden yläviistoon, kiinnitti sen varoen mustalla pehmusteella vuorattuun käsirautaan, jonka toinen pää oli kiinni sängyn päädyssä. Saman toimituksen se teki naisen toiselle kädelle viekkaasti hymyillen. "Ei mitään hätää", käheä kuiskaus.
Kevyin suudelmin Ronnie lähti etenemään alaspäin naisen vartaloa. Kädet kulkivat sen kyljillä, pian se saavutti päämääränsä. Ensiksi muutama suukko pikkupöksyjen peittämälle aarteelle, sitten hän hankkiutui helposti eroon tuosta toimintaa rajoittavasta vaatekappaleesta. Suudelmia ja lipaisuja, se tiesi tien taivaaseen. Ja nautti saadessaan tuottaa toiselle nautintoa.
|
|
