play that old six-string (mature)

[Absinth]

Voi miten h*lvetin suorasanainen tuolle pitäisi olla! Eikö Damian vain tajunnut, vai yrittikö se kohteliaasti kieltäytyä yöpaikasta? Mene ja tiedä. Kitty turhautui. "No jos et kerta sohvalla halua nukkua niin kysy ihmeessä... Siltä taksikuskilta meinaan. Ehkä pääset jopa oikeeseen paikkaan niistä 10001 hotellista, joita Nykissä on." Damian oli tainnut jossain vaiheessa hymyilläkin. Kittyä ei hymyilyttänyt. Päätä särki, jalat tuskin kantoivat ja mies oli täysin ruhjeilla. Vaati helvetinmoista henkistä työtä pystyä pitämään itsensä pystyssä. Varsinkin kun Damian seisoskeli vieressä. Tämän olisi lähinnä tehnyt mieli heittäytyä maahan ja jäädä siihen - hakkaamaan päätä asfalttiin.

Taksikuskilla kesti - ja kesti. Kittyn henkinen angsti ja vitutus nousivat samaa tahtia. Pitäisikö toisen miehen soittaa sitä paitsi oma taksi? Tulisi v*tun kalliiksi ajella ympäriinsä, varsinkin jos Damianin hotelli saatui olemaan ihan eri suunnalla kuin Kittyn kämppä. Luojan kiitos hän asui NY:ssä! No, Kitty ainakin tiesi minne oli menossa. Ja jos Damian haluaisi huristella taksilla ympäri NY:tä aamuyöllä niin mikäs siinä. Olis sitä varmaan p*skempiakin tapoja viettää yönsä. Kuten olla hänen kanssaan. Senhän Dam oli tehnyt selväksi jo monella tapaa. Niinhän siinä aina kävi. Kitty voisi syyttää vain omaa tyhmyyttään, harhanäköisyyttään. Mitä tämä oikein uskoi tuosta!? Damhan oli kännissä ja kaikkea... Ei se mitään Kittystä halunnut. Naurettava ajatus - joka oli syntynyt kuolleena.

Well, it's not me who will decide
Who's lovin' who and what is right
/Entwine - Bleeding For The Cure

[korppi]

I ditt öga var en storm jag såg
Som sommarsnö

"Paitsi että mä en halua omantunnontuskia siitä jos sä kuolet enkä mä ollu paikalla vaikka mun olis pitäny", Dam kommentoi heti Kittyn sanojen perään. Vaikeuksien kautta voittoon? Tosin kontekstista irrotettuna Damianin vuorosanat olivat kuin suoraan jostain äklöromanttisesta romaanista. Toisaalta tuo jos mikä vasta olikin egoistista ajattelua ja saattoi saattaa Kittyn entistä pahemmalle tuulelle. Mene ja tiedä. Aivot oli puoliksi puuromömmöä, joten se ei voinut olla vaikuttamatta Deen aivotoiminnan vilkkauteen.

Taksi se todellakin antoi odotella itseään. "Ei sulla olis röökiä?" Dam katsahti kysyvästi vierellään seisovaa Kittyä. Vasen käsi hapuili jo valmiiksi takin taskusta sinne muinoin jäänyttä zippoa. Kyllä, tässä vaiheessa Damian alkoi jo pikkuhiljaa lähennellä sitä inhottavaa selkiytymisen pistettä. Ei sillä, että hän olisi tähänkään mennessä takerrellut puheessaan tai muuta. Mutta kyllä sen näki. Ainakin jos katsoi tarkasti. Tai oli nähnyt. Kittyn ystävällisesti ojennettua savukkeen D nappasi sen huuliensa väliin, suojasi liekkiä tulella. Ihan fiksu veto sytyttää tupakka nyt, kun taksi tulisi minä hetkenä hyvänsä.

I ditt öga dansar stormar små
Men det är du som för
I döda vinkeln ser jag allt du gör

/ Kent - Den döda vinkeln

[Absinth]

Damianin polttaessa Kittyn tuolle antamaa tupakkaa, joka sattui olemaan askin ainoa, tämä heitti pahviroskan lähimpään roskakoriin. Hole in one! Damn, i'm good... Takseja kyllä huristi ja haki ihmisiä sairaalan pihasta tuon tuostakin, yksikään ei vaan tuntunut olevan se Kittyn tilaama. Kitty huokaisi. "Eli tulet yöksi." Mies varmensi sen mitä molemmat olivat luultavasti ajaneet takaa, tosin eri tarkoitusperin. Meen heti suihkuun... Kitty kuvitteli olevansa jo omassa kämpässään. Viileys alkoi pikkuhiljaa riivata puolikuntoista miestä ja tämä hieroi tuon tuostakin käsiinsä lämpöä. Mitä hän antaisikaan lämpimästä suihkusta ja omasta punkasta... Ja kaikesta siitä muusta mikä tuntui h*lvetin etäiseltä.

"Mä en sitten tiedä millasessa kondiksessa se kämppä on. En oo ollu paikalla kolmeen kuukauteen. Hämis on pitäny taloutta pystyssä." Kitty sanoi täristen, luoden kirkkailla silmillään katseen Damianiin. Silmissä oli outoa lämpöä, vaikka Kitty "kovaa jätkää" esittikin. Kauempaa heitä lähestyi taksi, joka pysähtyi aivan Kittyn viereen, hyvä ettei päälle. Kysyvä katse Damianiin. Kitty aukaisi auton oven tälle, mennen itse perästä. Kerrottuaan osoitteen kuskille Kitty tyytyi hieromaan kylmiä koipiaan ja katselemaan ikkunasta ulos. Miten siellä voi olla noin kylmä. Ihmiset vilisivät taksin mennessä ohi ja katuvalot tekivät Kittyn silmiin sokaisevia valopilkkuja. Flashbackeja viime taksimatkasta, josta Kitty ei muistanut p*skan vertaa. Mitenköhän Damian oli edes saanut Kittyn autoon sisään? Varmaan taksikuski nostanut... Tämän taksin pimeyden suojissa Kitty silmäili Damia vähänväliä, kuitenkin alituisesti peläten, että jäisi kiinni. Toivottavasti hän ei ollut ehdottanut - sanonut - mitään typerää, tai hän saisi kuulla siitä vielä varmasti. Ja pyhä sylvi jos Damian päättäisi jollekulle avautua tapahtuneesta...!

So I try to laugh about it
Cover it all up with lies
I try to
laugh about it
Hiding the tears in my eyes
'cause boys don't cry
/The Cure - Boys Don't Cry

[korppi]

Miten hyvältä tuntuikaan vetää pitkästä aikaa nikotiinia keuhkoihin. Hän kietaisi kaulaliinan paremmin kaulansa ympärille, harmaa savu kohosi tummalle yötaivaalle - tai jotain. Kittyn mainitessa hämähäkin Dam käännähti nopealla liikkeellä 90 astetta jätkän suuntaan. "Millanen hämppyri?" Innostus peitti auttamattomasti kaikki muut tunteet alleen sillä hetkellä. Mieleen palasi välittömästi erään LA:n hotellin erään huoneen pöydällä oleva terraario ja siellä seikkaileva musta tarantella - Nancy. Miten yllättävä olikaan tämä yhdistävä linkki heidän välillään.

They said I won't find you
but now I'm beside you

Taksi kurvasi viimein pihaan. Dam tiputti puoliksi poltetun savukkeen maahan, koki kauhunhetkiä taksikuskin hankkiessa hieman extremeä elämäänsä ja opetellessa olemaan kaatamatta eläviä keiloja. Pöyristyttävää! Kitty oli herrasmies. Asetelman olisi pitänyt olla toisin päin. Vaan turha siitä kiistelemään, Dam sujahti edellä avonaisesta ovesta. Kitty ei ollut ainut, joka koki takaumia. Verinen Kitty pää hänen sylissään. Hm. Siinä oli omat hyvät ja huonot puolensa. Jos otettaisi se verinen pois siitä. Häikäisevää ajatuksenjuoksua.

I'm not all that stable

Taksi pysäytti kerrostalon pihaan ja ilmoitti taksamittarin lukemat. Siinä vaiheessa Damin aivot olivat kunnioitettavasti parantaneet toimintaansa ja hän kaivoi lompakon esille. Eihän Kittyllä ollut lompakkoa. Ja muutenkin. Kuskillekin vähän ylimääräistä. Keuhkot täyteen kylmää yöilmaa. "Mikä kerros?" hän kysäisi Kittyltä katsellen korkeaa kerrostaloa edessään.

/ Sonata Arctica [okei tää on turhauttavaa!]

[Absinth]

"Jooh.. Ylin kerros..." Kitty oli hiukan hämillään Damin maksettua taksin, mutta sai sentään vastattua tälle, monenteen kerrokseen oltiin menossa. Kitty kyllä maksaisi Damille takaisin, ihan pian - heti kun vaan kotiin pääsisi (TOIM.HUOM. Ei luonnossa!), mutta silti. Yleensä Kittyn puolesta ei maksettu mitään. Ei edes hetkeksi. Tiedä sitten miksi. Kitty vihasi olla velkaa ihmisille. Verkkaisasti tämä lähti raahustamaan talon ulko-ovea kohti, aukaisten aina edetessään ovia perässä tulevalle Damille. Hissiä kaksikko joutui hetken odottamaan sen tullessa kattokerroksen tietämiltä alaspäin. Portaita kävelemään Kitty ei silti rupeaisi tässä kondiksessa, se tästä vielä puuttuisikin, että hän pyörtyisi. "Ja siitä hämiksestä..." Hetken hiljaisuus ja suora katsekontakti Damiin "No kohta sä sen näät." Hissin saapuessa Kitty raahasi itsensä sisään painoi nappia ja odotti, että hissi veti itsensä ylös.

"This dream never ends" you said
"This feeling never goes
The time will never come to slip away"
"This wave never breaks" you said

Kittyn kerrokseen saavuttaessa mies marssi suoraan naapurinsa ovelle, pimpotti ja jäi venaamaan oven aukaisijaa, todeten Damille, että "naapurilla oli vara-avain just tämmösten tapausten varalta". Pian oven aukaisikin täydestä unesta herätetty, tatuoitu mies, jolta Kitty pyysi kämppäänsä avaimen, sen kummempia selittelemättä. Miehet olivat tuttuja monen vuoden takaa, joten tuo tiesi, mistä oli kyse. Avaimen saatuaan Kitty tepasteli takaisin Damin luo, oman ovensa luo, ja aukaisi avaimella lukon. Oven aukaistuaan tämä päästi jälleen Damin edelleen ja tuli itse perästä. Huoneisto oli täysin pimeänä, lukuunottamatta olohuoneessa näkyvän terraarion yläpuolella loistavaa valoa. "On jättäny Nixonille valot päälle..." Kitty totesti Damille itsekseen hymyillen, puhuen tietenkin omasta tarantellastaan. "Oo kuin kotonas" Oli seuraava lausahdus. Kittyn kotona ei ollut mitään niin kummallista, että tämän olisi tarvinnut siellä ruveta hienostelemaan. Punaista ja mustaa sisustuksellisesti paljon sisältävä huoneisto oli melkoisen tyylikäs miehen sisustamaksi - mustaa teräspintaa siellä täällä ja mahtavat retrostereot hallitsivat näkymää olohuoneessa. Samaisesta paikasta aukesi myös näkymä parvekkeelle, josta pystyi ihailemaan kadun vilskettä niin tahtoessaan - tai matalempien talojen kattoja. Kittyn sytytteli valoja sinne sun tänne, siirtyi omaan makuuhuoneeseensa ja rupesi kasaamaan suihkutarpeitaan kasaan. "Ota ihan mitä tahot - ole ihan missä haluat, jooko? Tossa terraarion alla olevassa lipastossa on 'vararahapussi', ota sieltä takasin ne taksirahat..." Kitty puoli huuteli makuuhuoneesta, jossa tämä epätoivon vallassa tonki itselleen puhtaita vaatteita, jotka suurinosa olivat tällähetkellä Groovessa."

"This dream always ends" I said
"This feeling always goes
The time always comes to slip away"
"This wave always breaks" I said
/The Cure - Bloodflowers

[korppi]

Hissit olivat kaukana Damianin lempipaikoista. Klaustrofobia kumpusi jostain syvältä menneisyydestä, mutta hän ei osannut tarkalleen paikallistaa sitä mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Pari syvää hengenvetoa ja .. joku oli taannoin sanonut hänen muistuttavan Da Vinci -koodin Robert Langdonia hissipelkonsa kanssa. Mutta ei, Dam ei ole pudonnut pienenä kaivoon tai mitään sen tapaista. Hän seurasi numeroiden juoksevan kohti ylintä kerrosta, yritti pitää hengityksensä rytmin tasaisena. Nopea vilkaisu Kittyyn kertoi, ettei kyseinen ainakaan potenut vastaavaa ahdistusta. Kaikkea sitä pitikin kestää. Hmh. Noh. Ehkä yö Kittyn kanssa oli sen arvoista. Siis Kittyn seurassa. Sohvalla. Siis Damian sohvalla ja Kitty omassa sängyssään. Piste.

Who do you call a friend..
Should we start to bewail?
Sonata Arctica

Dam jäi kauemmas odottamaan, kun Kitty kävi hakemassa naapurilta avaimet. Saisi tuo vielä vääriä käsityksiä. Niinhän hän toivoi. Vai? Kämppään päästyään hän potki kengät jalastaan, katseli ympärilleen mitään hahmottamatta silmien totutellessa ympäröivään pimeyteen. Paitsi että kaiken keskellä oli pieni valopiste. Kitty paljasti jopa sen lähteenkin. "Ah." Olipas tyylikkäästi kuitattu! "Nixon ja Nancy", hän totesi puoliääneen, jäi pohtimaan hämähäkkien pariutumista ja poikasia. Tosin taitaisi Nixonille käydä aika ikävästi siinä yhtälössä. Hämähäkkinaaraat kun yleensä tykkäsivät tappaa koiraan parittelun jälkeen. Again one good reason to be gay. "Jees", oli seuraava kuittaus. Tänä iltana, tai yönä, oli selvästikin teelusikan sanavarasto.

Hän astui peremmälle kämppään Kittyn jäljessä, katsoi kämpän sisustusta jokseenkin yllättyneenä. Ensimmäinen ajatus oli tietysti tyttöystävä. Sehän tän kämpän oli tietysti sisustanut. Kittyn tyttöystävä. Aivan. Niin. Aina ei mene nallekarkit tasan. "Selväpyy." Damian kyykistyi terraarion tasolle, etsi katseellaan sen piiloon mennyttä asukkia. Hahaa, catch you! Kitty mainitsi jotain taksirahoista. Ja p*skat. Eivätköhän he molemmat olleet hyvin tienaavia muusikoita, joten turha tässä nyt oli olla nöpönnuukaa. Haukotus karkasi, kyykkiminen kävi jalkojen päälle. Yksinkertainen ratkaisu: Dam istahti lattialle. Villakangastakki oli yhä päällä. Myöhäinen tai vaihtoehtoisesti kovin aikainen hetki näytti tekevän tehtävänsä, sillä alkoholilla ei kyllä enää ollut mitään tekemistä aivojen vajaatoiminnan kanssa. Tai ehkäpä syypää oli Kitty.

[Absinth]

Kittyn laittaessa huonettaan uuteen uskoon järjestelmällisen kaoottisesti Dam tyytyi ihailemaan Kittyn hämistä. Itseasiassa Kittyä vähän v*tutti, että tuo oli kiinnostuneempi hämähäkistä kuin Hänestä, mutta mitä muuta tuolta saattoi odottaa? Damilla tuskin oli puutetta kauniimman sukupuolen edustajista itsensä alla - ja päällä, tai ainakin mitä oli tullut Shockin keulahahmon tekemisiä ohimennen luettua... Uuden paidan, housut ja sen sellaiset vaivalla kasattuaan tämä heitti ne kylppäriin odottamaan, ravistellen epäuskoisesti päätään, ja käveli keittiöön, josta mies kaiveli esille vahvimmat omistamansa särkylääkkeet. Joka paikkaa kolotti, eikä tämä haluaisi herätä "aamulla" ihan kantturassa. Pillerit napsaistuaan Kitty jäi tuijottomaan olohuoneessa olevaa Damia, joka oli selvästi erittäin ihastunut Nixoniin. Ressukkahan istui lattialla tuijottaen terraariolaisen monenkirjavaa yöelämää! Eli toisinsanoenmies ja tarantella olivat aivan yhtä liikkeessä. Hurjan näköstä touhua. Dam näytti tavattoman suloiselta. Mitä lie mietti, vai miettikö mitään, olihan tuo kuitenkin pikkuhiljaa selviämässä viinahöyryistään.

Do you, don't you want me to love you
I'm coming down fast but I'm miles above you
Tell me tell me tell me come on tell me the answer
You may be a lover but you ain't no dancer.
/Mötley Crüe - Helter Skelter

Kittyn kehotuksesta huolimatta Dam ei ollut koskenutkaan lipaston laatikkoon. Kitty olisi kyllä kuullut, jos se oltaisiin aukaistu. Siispä tämä asteli äänettömästi Damin selän taakse, kurkotti tämän olan yli - miestä hipoen - ottaen lipaston laatikosta rahapussin. "Ootsä joku kapinallinen?" Kitty sanoi Damin korvan vieressä virnistellen ja otti rahapussista tismalleen sen verran rahaa, että tämä sai maksettua oman osuutensa matkasta. Taksa oli tuttu, olihan Kitty huristanut ennekin samaiselta sairaalta omaan kotiinsa. Tosin ei näin hyvässä seurassa. Sen jälkeen Kitty nousi ylös kumarasta asennostaan, aukaisi Damin kämmenen - laittaen rahat nätisti tämän kouraan katsekontaktia tästä irroittamatta. Samantien Kitty kuitenkin jatkoi juttuaan kiusoittelevalla äänellä "Istuks kotonaskin aina lattialla? Ja villatakki päällä?" Kitty selvästi härnäsi Damia, hakien miehestä jonkinlaista reaktiota. Mitä tahansa! Suihkuun menemisen Kitty oli siirtänyt arvojärjestykseenä hetkeksi kakkoseksi, eihän sitä nimittän koskaan tiedä vaikka jos... *vinkvink* Toiveajattelua, mutta Kitty eli sille.

The love he can't have.

[korppi]

Kissapoika liikuskeli hänen takanaan, mutta Dam ei vaivautunut tekemään elettäkään. Väsymys. Eikä Nixonkaan ollut sillä hetkellä järin kiinnostava. Jos sitä vaikka oikaisisi itsensä sohvalle. Kittyn yht'äkkinen kumartuminen sai istuskelijan hätkähtämään. "En. Mä oon vaan rikas rokkitähti", hän vastasi laiskasti, taivutti päätään taaksepäin nähdäkseen jätkän. Hymy kareili huulilla. "Joo, totta kai. Tai hotellissa enimmäkseen. Ei mul oo sillain vakituista kämppää. Mut en kyl takki pääl, mielummin ehk alasti", Kittyn kiusoitteleva sävy sai kuin saikin vastakaikua. Tässä vaiheessa Damianin oli onnistunut saada itsensä pystyasentoon. Katsekontakti piti. Hän tutki Kittyn ruhjoutuneita kasvoja, oikea käsi kohottautui varoen poskelle. Silmänsä siristyivät aavistuksen.

Why do you look right through me
Thinking 'No'?
T.A.T.U.

[Absinth]

Alasti? Damian halusi olla alasti. Pieni virne kohosi Kittyn kasvoille. Vai sillälailla... Damin noustetta ylös Kitty siirsi hiuksiaan silmiensä edestä, kuin nähdäkseen paremmin - ja tuntiessaan toisen käden koskevan poskeaan Kitty säpsähti. Damianin katseessa oli jotain mikä ei jättänyt Kittylle tulkinnanvaraa. Hellästi tämä painautui kuin käskystä Damiania liki... Kitty näytti entistä pienemmältä tuota vasten - jos se vain oli mahdollista - kuin ennen. Siltä tästä tuntuikin.

Silmät tähtiä leikkien Kitty katseli Damiani hetken suoraan silmiin, kuitenkin pian ne sulkien - hämillään kuin pikkutyttö. Muutama hermostunut hengenveto ja taas uusi merkitsevä katse. Could I? Would I? SHOULD I? Varoen Kitty nojasi Damiin sen verran, että saattoi koskea huulillaan tämän huulia... Epäröivä ja ennenkaikkea hellä suudelma, joka lähinnä kyseli lisää...

[korppi]

Adrenaliini virtasi suonissa, pulssi oli kohonnut. Kittyn painautuminen häntä vasten sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Dam kohtasi Kittyn katseen, toinen kätensä oli kiertynyt jätkän alaselälle. Tilanne oli sellainen, johon hän ei olisi koskaan uskonut päätyvänsä. Huulet kohtasivat, suudelma oli rauhallinen, haparoiva. Seuraava jo astetta voimakkaampi. Damin käsi pujahti Kittyn paidan alle, painoi miestä entistä likemmälle. Piti silti olla varovainen, eihän siitä ollut kuin toista tuntia, kun Kitty oli kursittu kasaan polilla. Hän suuteli jätkän kaulaa, lähti hitaasti hivuttamaan paitaa kyseisen yltä.

Love while the night still hides the withering dawn

[Absinth]

Kittyn sydän hakkasi mieletöntä vauhtia, pian se jyskyttäisi tiensä tämän rinnasta ulos. Tunne oli huumaava. Kaikki se jännitys kaikessa uutuudessaan oli kerrassaan viehättävää, salaperäistä, kiellettyä... Eikä Kitty ruumiinkielellään epäillyt näyttää sitä. Tämä oli mukana ehdottomalla tunteella, nojautuen miestä vasten, tuntien Damianin lämmön omassa vajaavaisessa ruumiissaan. Kitty nautti suuresti tavasta jolla Dam häntä koski, määrätietoisesti, mutta silti niin... hellästi? Ja tuon vasta alkaessa hivuttaa Kittyn paitaa pois tämän runnellulta ruumiilta - josta kaikki kipu oli kaikonnut - tämä oli jo ehtinyt tipauttaa toisen villatakin maahan. Pian paidattomana mielensä perukoilla Kitty vielä mietti homman järjellisyyttä, mutta antautui lopulta täysin utopistisen fiiliksen vietäväksi, työntäen kaikki muut ajatukset syrjään, ja rupesi työstämään Damin housuja auki. Tahallisen hitaasti, mutta voimakkaasti painaen, tämä aukaisi jokaisen napin/vetoketjun Damin ollessa Kittyn kaulan kimpussa, lopulta miehen kaulalla hapuilevat huulet omille huulilleen ohjaten, suudellen tätä uudestaan silmät ummessa - rohkeasti ja estoitta.

... You're God's most beautiful creation.

[korppi]

Can we fly? Do we stay?
We could lose we could fail

Kittyn toimet Damin housujen parissa sai veren pakkautumaan tiedätte-kyllä-minne. Hän ei ollut miettinyt homman etenemistä, merkitystä ja kestävyyttä enää muutamaan hetkeen. Eikös se vähän niin ollut, ettei mies voinut ajatella kahdella päällä samaan aikaan? Suudelmat muuttuivat vain koko ajan nälkäisemmiksi, ihoa kihelmöi. Housut tipahtivat jossain vaiheessa yltä, saman kohtalon kokivat puolestaan Kittyn pöksyt. Vaivihkaa vasen käsi leikki Kittyn bokserien reunuksella, lahkeella, vähän siellä sun täällä, oikea oli jätkän niskan takana. Liikkeet ja riisumiset olivat muuttuneet alkuhaparointia rajummiksi, hetkittäin oli vaikea muistaa Kittyn tikit ja mustelmat. Nopealla liikkeellä Dam kietaisi heidät sylikkäin sohvalle, pieni naurahduskin karkasi miehen huulilta.

[Absinth]

Damianin ottaessa yhä enemmän ohjaa tapahtumien kulusta Kitty tyytyi lähinnä vikisemään toisen viedessä. Damin kiepauttaessa heidät molemmat sohvalla, naurahtaen, Kitty virnisti kevyesti huuliaan nuolaisten ja alkoi uhmakkaasti valuttaa Damianin boksereita alas asti. Kiusallisen hitaasti. Tuskallisen hitaasti... Lopulta vapauttaen Damianin miehuuden, toisen kätensä tämän rintakehälle asettaen. Hiljalleen Kitty alkoi valuttaa kättään Damianin ruumista hellästi hipoen alemmas - ja alemmas, tätä herkeämättä silmiin katsellen... Piakkoin Kittyn käsi löysi tiensä Damianin kuuman kalun luo. Hitaan nautinnollisesti tämä painoi oman ruumiinsa Damiania vasten, kuiskien tuhmia tämän korvaan, ja sormenpäillä tämän kalua kosketellen. Lopulta Kitty itsekin alkoi liukua alaspäin, Damianin rintakehää ja vatsaa matkallaan suudellen - näykkien, katsekontaktia toisesta irroittamatta... Ja viattomasti Kitty voihkaisi nuolaistessaan Damianin terskaa, alkaen pian pikkuhiljaa käsittelemään sitä koko pituudelta karhealla kielellään, samaanaikaan käden työstäessä kiusoitteleviin liikkein tuon palleja.

[korppi]

Ei siinä ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin nauttia, painautua - mikäli mahdollista - vieläkin tiiviimmin Kittyä vasten. Tämä oli kaukana kaikesta tavallisesta ja 'normaalista' - ainakin tilastollisesta normaaliudesta. Hän oli nostanut kädet niskansa taakse Kittyn laskeutuessa kohtaamaan alakerran herran, joka oli kohonnut koko miehuuteensa. Mielihyvästä kertovia hymähdyksiä karkasi Damin huulilta.
________________

Aurinko pilkisti sälekaihtimien raosta, Dam havahtui hereille alasti lattialta. Ilmeisesti sohva oli jossain vaiheessa yötä käynyt liian pieneksi heille kahdelle ja matka Kittyn sänkyyn oli tuntunut auttamattomasti liian pitkältä. Olo oli hikisen nihkeä, vaan eipä se tuntunut niin kovin haittaavan. Sohvalla retkottava, vienosti tuhiseva Kitty oli jotain niin hellyyttävää. Dam silitti kevyesti toisen poskea, nousi sitten vähän turhan nopeasti ylös. Kankkunen nimittäin iski sillä samalla punaisella sekunnilla, kun hän pääsi pystyasentoon. Huu. Hieman tukea jalkalampusta, silmien räpyttelyä ja tasaisia hengenvetoja. Joo. Kyllä se tästä.

Kittyn kämppä näytti tyysti erilaiselta päivänvalossa. Nyt hän jopa, kaikkien naapureiden ja eritoten Kittyn epäonneksi, havaitsi seinällä olevan mustan pianon. Hitaasti Damian lähti hiiviskelemään kohti tuota kaunotarta. Hän pyöritti jakkaran sopivalle korkeudelle, nosti kannen koskettimien yltä. Ah. Pian Comptine d'un autre été:n ensimmäiset sävelet kajahtivatkin ilmoille. Mieletön soundi.

One wild night (24 hours of midnight)
One wild night (I stepped into the twilight zone
And he left my heart with vertigo)
One wild, one wild, one wild, one wild night
Bon Jovi - One Wild Night

(pst, säännöt koskee modejakin.)
mä olenkin anarkisti *grin* ei vaan, unohtu. taisit btw muokkailla ratingiakin?

[Absinth]

Unissaan Kitty oli violetilla saarella, jossa oli punainen pieni aurinko. Hän istui siellä keskellä ei mitään tyytyväisenä samettiseen hiekkaan piirrellen... Jossain vaiheessa pieni musta lisko käveli tästä ohi ja... Ei v*ttu s**tana... Levottomasti Kitty haki kädellään olematonta peittoa puoliunessa, herätessään PIANON SOITTOON. Siis mitä v*ttua... Kitty ei ollut aamuihmisiä, tai jos nyt heräämishetkeä voisi edes aamuksi kutsua, ja miehen herättäminen oli aina vähän riskialtista hommaa - räjähdysvaara oli enemmänkin kuin olemassa. Haparoiden Kitty kokeili silmät ummessa nukkuma alustaansa. Sohva...? Ja pikkuhiljaa mies heräsi koomastaan muistaen kaiken mitä eilen tapahtui. Damian. Tämä oli siis ilmeisesti pianon luona ja nopea vilkaisu sinne suuntaan vahvisti Kittyn epäilykset täysin oikeiksi. "Väärän ihmisen vierestä"- heräämisfiilistä, Kittylle ei tullut. Päinvastoin. Damianin huomiota herättämättä Kitty rupesi katseellaan etsimään vaatteitaan, joita nähtävästi oli viskelty sinne sun tänne. Yeah... Olo oli varsin vilpoisa, joten kauuaa Kitty ei kylmänarkana nudistia leikkisi, vaan kampesi itsensä istuma-asentoon, joka tuotti mielettömiä vaikeuksia. Särkylääkkeen teho oli empimättä loppunut ja fiilis oli sen mukainen. Kivulias irvistys ja sen jälkeen katse Damianinin suuntaan. Bokserinsa Kitty metsästi huoneen toisesta päästä, vetäisi ne jalkaansa ja hipsutteli keittiöön niin tyylipuhtaasti kuin se vain oli mahdollista. Taas kerran lääkekaappi aukesi, pari pilleriä ja sillähyvä. Keittiöstä poistuessaan Kitty tuli varovaisesti nojaamaan mustaan pianoon, jota Dam soitti. Hetken tämä vain katseli ja kuunteli miehen touhuja pienesti hymyillen, kuitenkin hetken päästä todeten huomenet ja sanovansa menevän suihkuun. Mahdollisimman vähän tuota häiriten. Huomaamattaan Kitty oli myös armottomasti myöhässä tapaamisestaan. Tapaamisesta, jossa olisi pitänyt olla reilu puolituntia sitten... Ja matkalla kylppäriinsä Kitty katsahti olohuoneenseinällä olevaa kelloa. "JUMALISTE SE ON YLI KAKSITOISTA!!" Järkytys valtasi Kittyn pienen mielen tämän kelatessa tekosyitä myöhästymiselleen.

Every time we touch we get closer to heaven
And at every sunrise our sins are forgiven
/HIM - Razorblade Kiss