It's cut a hole right through me

[korppi]

He just had the rotten luck of being born in the wrong century. He'd be right at home on some ancient battlefield swinging an axe into somebody's face. Or in a Roman arena, taking his sword to other gladiators like him.

Jotenkin jalat olivat vain kuljettaneet hänet autohalliin Samin poistuttua sisälle hotellin pääovista. Ja kuten arvata saattoi, siellähän se Thunderbird olikin. Hitaita, nautiskelevia askelia, sitten hän jo istahtikin konepellille. Ei naarmun naarmua. Samin lemmikki, Thunderbird.

Miksi? Ei tarv*ttu syitä nyt. Kuten ei hetkeä aiemminkaan. Hän oli liian väsynyt pohtimaan syitä ja seurauksia. Nyt sai kirjaimellisesti elää joka päivä niin, kuin se olisi viimeinen.

Ehkä hän halusi vain valmistaa, että Sam todella poistuisi hotellista.. Ja p*skat.

/ V*TTU! XD

[louppi]

What the hell is going on?

Pling. Hissin ovet aukenivat. Sam oli heittänyt takkinsa niskaan ja kantoi nyt kunnon vanhan ajan matkalaukkuaan ja olallaan suurensuurta kassia. Hän melkein vihelsi, mutta ei sitten jaksanutkaan, sillä kamojen kantaminen toinen jalka vihloen oli tarpeeksi keskittymistä vaativaa touhua. Askeleet kaikuivat käytävässä, joka vei autohalliin. Sam ei kokenut tarpeelliseksi kääntyä ja vilkuttaa hisseille.

Hän oletti näkevänsä thunderbirdin, aina yhtä kauniina ja kiiltävänä, mutta... No tietenkin auto oli siinä, mutta jotain ylimääräistä mukanaan. Sam pysähtyi niille sijoilleen. "Hei! Naarmutat sitä!" jätkä parahti ja levitti käsiään päivitellen mielessään naisten ajattelemattomuutta katsellen tummennettua Dwightiä alistajiensa takaa. "Jäikö sulla jotain hampaankoloon kenties?" ovelasti virnistäen Sam kävi heittämässä tavaransa auton takapenkille ja istahti sitten naisen viereen konepellille. "Tää on muutenkin menossa huoltoon."

[korppi]

Dwight nosti kätensä kuin olisi juuri jäänyt rysän päältä kiinni, raaputtamasta merkillisiä kuvioita auton konepeltiin. "Paha jälkimaku", hän totesi vastaukseksi. Ehkä sille jälkimaulle pitäisi tehdä jotain. "Tulin vain varmistamaan, että olet todella lähdössä. Ja ehkä pummimaan kyydin. Vaikka sitten tässä konepellillä."

"Mikäs vika tässä?" hän taputti ehkä jo parhaat päivänsä nähyttä autovanhusta. Täytyi myöntää, että hän ei juuri ymmärtänyt mitään autojen päälle. Moottoripyörät (ninja <3333) nyt vielä menivät ja niiden rassaaminen. Autot sen sijaan.. e-ei.
"Minne aiot suunnata?"

[louppi]

Naureskellen Sam pudisti päätään ja oikaisi jalkansa suoriksi konepellillä istuskellessaan, risti nilkkansa laiskasti. "Ha! Et siis vakuuttunut. Hyvää vauhtia tässä ollaan menossa, mutta sori, en usko, että saat kyytiä. Ota ninjas", jätkä hymähti. "Minne aion suunnata? Lentokentälle, totta kai! Seksikkäin naiseni ikinä", Sam silitti thunderbirdin liukasta pintaa, "saa jäädä sinne hoidettavaksi. Itse käyn vähän muissa maisemissa, palaan joko hakemaan sen tai sit katsomaan, kuinka se vaihtaa omistajaansa ja lähden uudella lennolla sit taas." Hän kai katselemaan beigeä metallia. "Vähän turhaa ramppaamista, mutten kestä jättää sitä ihan.. Vielä", saadessaa hymynkaltaisen kasvoilleen Sam kohotti katseensa Dwightiin. "Eikä siinä sen kummempaa. Hyvässä vedossa vielä, perushuolto vaan."

- "Uskallatkin epäillä mua toistamiseen", Sam totesi yhtäkkiä, hymynhäive suupiellään kareillen. Hän oli vakaassa kurssissa suuntana hotellin ulkopuolinen elämä ja oli ihan tyytyväinen siihen. Ei ollut epäilystäkään mahdollisesta ikävöinnistä, mutta elämällä on todella julma tapa ottaa aine se, minkä se antaakin. Katsoessaan Dwightiä hänen silmiensä edessä välähti liuta asioita, järkeviä sekä suorastaan idioottimaisia, joita he olivat tehneet ja tilanteita, joihin he olivat joutuneet. Hetken Sam jo luuli tekevänsä kuolemaa ja kokevansa juuri sitä legendaarista kymmenen sekunnin leffaa omasta elämästään, mutta ei onneksi. "Siispä.." hän valui alas konepelliltä ja loi kysyvän katseen naiseen.

[korppi]

"Ninja on ilahduttamassa jonkun muun elämää", Dwight totesi olkaansa kohauttaen. Kaikesta sitä joutuikin luopumaan. Siellä moottoripyörärivistössä ei enää seissyt tuo musta komistus kuparein vantein. Samin sanat autolleen ja autostaan olivat niin liikuttavia että ylittivät jo komiikan rajan. Naama peruslukemilla mentiin kuitenkin. Hän hymähti kuittaukseksi jätkän lopettaessa pienen esitelmöintinsä.

"Uskallan ihan helposti. Mä en sua pelkää", hän kohotti kulmiaan, tönäisi leikkisästi Samia nyrkillä käsivarteen. Toisen tekiessä selkeästi lähtöä Dee valui hitaasti alas konepelliltä huulet mutrussa. Hän ei oikein tiennyt mitä tehdä tai sanoa, asettui kuitenkin sen verran pois tieltä, että Thunderbird mahtuisi vallan mainiosti lipumaan halutessaan pois parkkiruudusta. Vihreät silmät sielun peilinä.

Mitä toivot että jää
kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää ?

[louppi]

- "Eikä? Ääh ihan perseestä", Sam manasi tilannetta Dwightin puolesta avatessaan thunderbirdin oven. Hän jäi hetkeksi nojailemaan siihen, ei ihan vielä istunut autoon. Tuijotettuaan hetken autonsa rattia ja nahkaistuinta Sam käänsi katseensa naiseen, joka oli osoittautunut aika mielettömäksi tapaukseksi. "Dee.." jätkä aloitti ja siirtyi hitaasti pois oven takaa, naisen luokse. Kauheesti sanottavaa Samilla ei ollut, joten hän päätti vain yksinkertaisesti halata kaveriaan suht lujasti ja hymyillä vaan.

Sen tehtyään Sam käänsi selkänsä, käveli takaisin avonaiselle autonovelle, istahti nahkaiselle istuimelle ratin ääreen, veti oven kiinni ja pian väänsi avainta. Thunderbird käynnistyi ilman ongelmia ja sytytettyään vielä tupakan viihdyttääkseen itseään Sam ajoi silmäteränsä lopulta pois Grooven autohallista. Ja fiiliskin oli suorastaan jumalainen.

[korppi]

Hän saattoi sanoa olevansa ylpeä Samista.

Buckle your seatbelt, Dorothy, 'cause Kansas is going bye-bye.