|
|
Post by korppi on Sept 8, 2007 18:26:10 GMT 2
Shane istahti portaille, jotka erottivat oven ja sisäpihan toisistaan - välitila. Taskujen kaivelun tuloksena löytyi musta Coltti ja askillinen punaisia Chesterfieldejä. Mietteliäänä hän otti savukkeen huuliensa väliin, suojasi liekkiä ja sai tulipesän hehkumaan. Parin päivän takainen sattumus kipusi ketterästi takaisin työmuistiin. Sellainen sekamelska ja hullunmylly, että ei ihan heti ollut tullut vastaan.
Yhtä rataa tämä nostalgia toi mieleen kaiken Aliciasta ja Nickystä lähtien. Kummallista miten aika juoksi. Miten hotellista olikaan muodostunut koti niinä kahtena vuotena, jotka hän oli täällä kerennyt viettämään. Shane kaivoi nahkatakkinsa taskusta hopeisen Hornerinsa, tumppasi puoliksi poltetun savukkeen ja nosti sitten harpun huulilleen. Rakkaus huuliharpun ääntä kohtaan oli jo epänormaalin rajoilla. Surullisia säveliä.
/ seuraa?
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 15:36:08 GMT 2
Danu katseli kengänkärkiään kävellessään eteenpäin. Se joku, kuka lie olikaan, oli kustantanut hänelle varmaan parhaan hoidon, jota sairaalassa vain saattoi saada. Mutta kuka kumma se oli ollut ja miten hän pystyisi kyseistä kiittämään? Danun oli pakko saada kiittää. Hänen olonsa oli ollut paljon tasapainoisempi sen jälkeen kun hän oli päässyt sairaalasta. Danun kädet olivat puoliksi taskuissa hänen päästessään rappusten luo.
Tiedä sitten mikä sai nuoren naisen nostamaan katseensa juuri sillä hetkellä. Sinisten silmien katse tosin kohtasi jotain, mitä tyttö ei olisi missään tapauksessa tahtonut nähdä. Danu tosin oli kiinnostuvinaan jostain aivan muusta, vaikka tarve itkeä tuntuikin lyövän hänen ylitseen hyökyaallon tavoin.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 16:00:13 GMT 2
Montakohan kertaa Shane oli saanut kuulla olevansa Nuuskamuikkunen? Vähän turhan monta. Mutta huuliharppu oli yksinkertaisesti niin paljon helpompi pitää mukana, kuin esimerkiksi kitara. Pihalla tuuli, onneksi oikeata tekoa oleva nahkatakki piti mahdolliset vilunväreet poissa. Neil Youngia.
Kyllä Shane pani merkille lähestyvän henkilön. Hetken kuluttua hän vieläpä tunnisti kyseisen. Danuhan se siinä. Soittonsa ei kuitenkaan tauonnut hetkeksikään, mies jäi vain seuraamaan tytön saapumista. Pitäisikö tässä nyt sanoa jotain? 'Sori edellisestä, mennäänkö leffaan?' Eh. Eikä mies itse asiassa edes nähnyt tapahtuneessa mitään, josta hänen pitäisi olla pahoillaan.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 16:05:00 GMT 2
Siinä meni sekin tasapainoinen fiilis. Danu ei halunnut itkeä. Hänen silmänsä olivat olleet aivan kuivat sen edellisen itkumaratoonin jälkeen. Tyttö ei suostunut katsomaan mieheen, vaikka näkikin tämän silmäkulmastaan. Kuitenkin erehtyisi jäämään ja kaikkihan tiesivät mitä sitten tapahtuisi. Danu vain hoki itselleen, sitä tosiasiaa ettei mies halunnut sitoutua, miksi siis pelleillä? Ei tuo ollut samanlainen kuin se toinen. Sillä toisella oli sentään sydän.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 16:15:29 GMT 2
Shane pisti harpun sivuun, kaivoi taas tupakat taskustaan ja noukki savukkeen huuliensa väliin. "Palaako?" hän kysäisi kuuloetäisyydellä olevalta Danulta, ojensi askia tyttöä kohden. Miksi? Huviksi. Ehkä hän vain halusi testata kuinka vihainen tuo vielä oli. Mustan Coltin liekki toi pimenevään iltaan punahehkuista valoa. Suihkulähde oli tapansa mukaan valaistu. Kummallista, ettei sisäpihalla ollut kutevia pariskuntia. Ehkäpä Groove olikin särkyneiden sydänten hotelli? Shane tuhahti omille ajatuksilleen.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 16:19:16 GMT 2
"Ei todellakaan", Danu vastasi. Ei hänen äänensävynsä ollut kylmä, se ei ollut oikein minkäänlainen. Tytön olo oli jälleen kovin tyhjä. Eikä hän polttanut, joi tosin silloin kun rahaa oli tarpeeksi tai joku muu tarjosi. Danu ei oikein ymmärtänyt miksi oli jäänyt paikoilleen. Ehkä hän ei halunnut joutua lähemmäs Shanea? Ehkä hän toivoi toisen pyytävän anteeksi ja lupaavan jotain muuta? Toisaalta tyttö tiesi, ettei sellaista tulisi. Mahdollisesti vain lisää p?k?lea niskaan.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 16:27:20 GMT 2
"Ei sit", mies hymähti, kohautti olkiaan ja sytytti oman savukkeensa. Siniharmaa savu lähti kiemurtelemaan viileään ilmaan. Nautinnollisia henkäyksiä silmät puoliummessa. Danu ei näköjään ollutkaan menossa sisälle, seisoi vain siinä turvallisen välimatkan päässä. Oliko sillä kenties jotain asiaa?
Danun kautta mieleen palautui työpaikka, johon hän oli tänään palkannut erään rastatukkaisen mieshenkilön, Derek se oli ollut nimeltään. Vaikutti hyvältä tyypiltä ja osasi asiansa. Shane oli saattanut hyvillä mielin jättää jätkän yksin iltapäivävuoroon. Yksi huoli vähemmän. Huomenna pitäisi tehdä inventaario.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 16:33:45 GMT 2
Danu pakotti itsensä ottamaan muutaman askeleen. Hänen oli pakko päästä takaisin sisälle. Ei hän voinut koko loppuelämäänsä pelätä sitä miestä tai kaihtaa sitä aina! Jos hän olisi halunnut tehdä niin, olisi hänen pitänyt pakata laukkunsa ja lähteä. Tai no, reppuhan se ennemminkin oli kuin laukku. Danu huomasi kaipaavansa niitä suudelmia ja kosketuksia, mutta kielsi sen pian itseltään. Ei hän tulisi enää sellaiseen tilanteeseen pääsemään, tai joutumaan.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 16:40:25 GMT 2
Mies poltti tupakkaansa kaikessa rauhassa eikä suinkaan näyttänyt siltä, kuin tytön tai ylipäätään minkään tai kenenkään läsnäolo häiritsisi tätä. Syntinen piittaamattomuus. Pirullinen hymy käväisi Shanen kasvoilla, kulmakoho ja silmien pyöräytys. Hm. Jos he olisivat hieman paremmissa väleissä, niin miehellä ei olisi ollut yksinkertaisesti mitään pienoista lihaskuntotreeniä vastaan, mutta kun tilanne oli tämä, niin hänen täytyisi luultavasti suunnata baarin puolelle jos niinkseen tuli.
Danun aikoessa kävellä ohi mies nousi yllättäen seisomaan rappusella, puhalsi savua ilmaan muttei sanonut mitään. Miksi? Ingen aning.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 16:45:09 GMT 2
Danu löysi itsensä pian katsomasta Shanea silmiin. Tyttö ei sanonut mitään, seisoi siinä vain hiljaa. Ei hänen itse asiassa edes tehnyt mieli suudella ketään, joka oli polttanut tupakkaa. Ainakaan jos tämä joku ei ollut puhdistanut suutaan sen jälkeen. Danun sisällä poltteli jälleen. Ehkä hänen olisi vain syytä ottaa rennompi asenne elämää kohtaan? Mitä isä voisi hänelle jos hän kertoisi poliiseille? Ja mistä kukaan tietäisi, että hän oli tullut juuri tänne juuri tähän hotelliin?
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 16:51:02 GMT 2
Kumpikaan ei sanonut mitään, Shane tiputti tupakkansa, tallasi sen sammuksiin, kohotti sitten taas katseensa Danun silmiin. Hellästi käsi nousi tytön poskelle. Mitä hän teki? Vaistot vei, järki oli taas jossain. Tilanteen keskeytti ikävästi oven käyminen.
Damianin ei ollut vaikea tajuta, että hän oli nyt luultavasti keskeyttänyt jotain suhteellisen arkaluontoista. Viulukotelo kädessään hän vain ohitti pariskunnan sen enempää mitään sanomatta. Tytössä oli jotain kumman tuttua, mutta Dam ei mitenkään saanut päähänsä, että missä oli tähän törmännyt. Kerran näinkin päin. Yleensä ihmiset tulivat ihmettelemään hänelle, että minkä tähden hän oli niin tutun näköinen.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 16:57:12 GMT 2
Danu ei tuntenut vihaa, vain kasvavan halun. Hemmetti. Siinä nähtiin kuinka päättäväinen hän välillä oli. Tyttö huomasi tutunnäköisen nuoren miehen. "Paikka", Danu ilmoitti Shanelle ja lähti sen toisen perään. Tyttö tarttui tämän käsivarteen pysäyttääkseen tämän. Danu hymyili hieman katseensa kohdatessa miehen katseen. "Kiitos, että maksoit sairaalakuluni", tyttö sanoi ja toivoi, että oli todellakin ottanut kiinni oikean henkilön.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 17:01:49 GMT 2
Shane katsoi hölmistyneenä tätä tapahtumasarjaa, jäi kuitenkin nojailemaan porraskaiteeseen Danun pyyhältäessä tuon toisen, kaukaisesti tutunnäköisen miehen perään. Mitäköhän hemmettiä? Oli tuo tummahiuksinen ainakin valinnut loistavan ajoituksen. Shane hieraisi niskaansa, puhalsi ilmaa hitaasti ulos.
Dam oli jo kovaa vauhtia kävelemässä eteenpäin jonkun tarttuessa hänen käsivarteensä. Mies pyörähti hätäisesti ympäri, kohtasi tuon äsken rappusilla seisseen tytön. "Ah. Eipä tuo mitään. Olethan kunnossa nyt?" Nyt hän muisti tytön. Kyseinen oli se samainen, joka oli saanut jonkinmoisen sairaskohtauksen kahvilassa. "Mikä on muuten nimesi?" Damian kysäisi kohteliaasti, hymyili. Äskeinen kiire takoi takaraivossa, mutta kyllä sitä nyt muutaman sanan ehtisi vaihtaa.
|
|
anspe
Apprentice
Posts: 94
|
Post by anspe on Sept 9, 2007 17:05:47 GMT 2
"Olen, kiitos", Danu vastasi hymyillen oikeasti, rennosti. "Olen Danu. Danu Allen. Ja sinä olet?" Tyttö katsoi nuorta miestä silmiin. Ei hänelle oltu sairaalassa kerrottu kuka sen oli kustantanut, vaikka Danu oli kuinka pyytänyt ja anellut. Tosiasia kuitenkin oli, että tyttö tunsi olonsa paremmaksi juuri nyt, kiitos sen nuoren miehen. Danun olisi tehnyt mieli pystyä tekemään toiselle palvelus tai jotain korvaukseksi siitä, mitä mies oli tehnyt.
|
|
|
|
Post by korppi on Sept 9, 2007 17:10:17 GMT 2
"Damian Cortez", hän vaihtoi viulukotelon kädestä toiseen ja ojensi kätensä tytölle hymyillen. "Mutta nyt mun täytyy surukseni ilmoittaa, että on tuli hännän alla ja olen jo oikeastaan myöhässä. Toivottavasti tapaamme vielä!" Dam huikkasi, hymyili vielä ja lähti sitten jatkamaan matkaansa kaulahuivi tuulessa liehuen.
Shane oli katsonut tilannetta kauempaa kulmat kurtussa, oli ollut vähällä että hän olisi sytyttänyt jo kolmannen tupakan peräjälkeen. Mitä kummaa asiaa Danulla saattoi olla tuolle miehelle? Ja mitä tämä oli, oliko hän mustasukkainen? Ei, eikai. Naurahdus.
|
|
