Welcome to the Mirrorland.

[kasper]

Tummanpunaisen maiharin kärki potkaisee kiven pois tieltään. Käsi kaivaa taskuun piilotetusta askista tupakan ja asettaa sen huulille, samalla kun toinen käsi valmistuu jo sytyttämään sen tiikerikuvioisella sytkärillä- joka ei monen kerran yrityksen jälkeen näytä toimivan.
Zoe huokaisee turhautuneena ja viskaa sytkärin roskikseen, katsoen sitten ympärilleen. Ei ketään. Mahtavaa, Zoe miettii. Saisihan sisältä sytkäreitä, mutta juuri sillä hetkellä Zoe tunsi olonsa niin laiskaksi tämän muuttamisrumban jälkeen- vai voiko hotelliin kirjautumusta kutsua muutoksi? Kai voi, ei nainen ainakaan vähään aikaan ollut mihinkään lähdössä.

Zoe laahustaa lähimmälle penkille ja lysähtää sen puiselle pinnalle. Mustatukkainen nainen nappaa sytyttämättömän röökin suupielestään ja pyörittelee sitä sormissaan omiin mietteisiinsä uppoutuneena, kietoutuen välistä tiukemmin lämpimään, punaiseen villatakkiinsa.

[korppi]

Ruskea, napakasti leikattu nahkatakki, värikäs kaulaliina, pörröinen tukka. Damian astui kaarevasta holvikäytävästä hotellin pienelle sisäpihalle. Se oli kenties yksi Grooven parhaimmista paikoista. Olo ei ollut mikään mahtavin, aamulla hän oli herännyt karmeeseen kapulaan. Olisi ehkä ollut fiksua olla juomatta yksin sitä valkkaripulloa, mutta minkäs teit. Sitten Dam oli saanut loistavan ajatuksen ja lähtenyt käymään kirjastossa. Viimeisestä lainauksesta oli varmastikin sata vuotta! Nyt mustassa kangaskassissa oli ainakin neljä toinen toistaan kiehtovampaa teosta, hyvänä esimerkkinä Viiltäjä-Jackin tarina.

Mies oli jo suuntaamassa toiselle penkille havaittuaan lähimpänä olevan olevan varattu, mutta sitten hän rohkaisikin mielensä ja istahti tuon mielenkiintoisen henkilön viereen. "Huomenta", hän totesi hymyillen, kaiveli sitten kassistaan tämän nimenomaisten Viiltäjä-Jack-kirjan ja alkoi lukea sen takakantta toistamiseen läpi. Ilma oli mukava, ei edes tuullut. Tässä voisi siis olla ja istua jos jonkin aikaa.

[kasper]

Vieras miehen ääni herätti Zoen omista maailmoistaan takaisin maanpinnalle. Nainen nostaa katseensa tupakasta viereen istahtaneeseen mieheen ja loihtii kasvoilleen lähes huomaamattoman, ystävällisen hymyn hetkeksi. "Huomenia." nainen sanoo puolestaan ja antaa katseensa pudota sitten taas sormiensa välissä sukkuloivaan tupakkaan. "Oisko sulla muuten tulta?" tuo kysäisee äkkiä ja katsoo taas miestä kysyvästi hymyillen.
Saatuaan tupakkansa sytytetyksi Zoe ojentaa kätensä ja esittelee itsensä yksinkertaisesti pelkällä etunimellään, imaisten sitten tupakasta. "Mitäs kirjaa lueskelet?" nainen kysäisee huvikseen huomattuaan kirjan miehen sylissä.

[korppi]

Naisen kysymys sai mietteliään ilmeen Damin kasvoille. "Ootas hetki.." hän kaivoi taskujaan ja sieltä löytyi kuin löytyikin askillinen tikkuja, jotka hän sitten ojensi kyseiselle. Mies ei itse polttanut, mutta viettäessään aikansa lähinnä tupakoivien ihmisten seurassa, ja tietäen mikä poru siitä syntyy jos kellään ei ole tulta, hän näki jossain vaiheessa parhaaksi varustaa taskunsa tikuilla.

Damian vastaa Zoen esittelyyn, puristaa naisen kättä lämpimästi. Hän itse esittäytyi yksinkertaisesti Damina, ei Damian eikä Cortez. Ei hän tiennyt tunnistiko Zoe häntä, toisaalta nainen ei taas vaikuttanut sellaiselta, joka kuuntelisi aivan Shockin kaltaista musiikkia. "Viiltäjä-Jackin päiväkirjat, kuinka ne löydettiin ja kuinka ne todettiin oikeiksi", hän luki kirjan kannesta vastaukseksi Zoelle. "Jack olikin keskiluokkainen puuvillakauppias James Maybrick", Dam hymähti.

[kasper]

Zoe imaisee tupakastaan ja puhaltaa savut hetken päästä ulos. "Dami.." nainen toistaa mietteliäästi. "Näytät tosi tutulta." Zoe sanoo, miettien ankarasti missä hän oli miehen nähnyt- muttei millään saanut mieleensä. Hetken asiaa mietittyään tuo tuhahtaa itsekseen ja antaa olla.
Zoe hymähtää hymyillen Damiksi esittäytyneen miehen sanoessa kirjan nimen. "Jaa sellasta. Kuullostaa mielenkiintoselta." nainen toteaa edelleen hymyillen ja imaisee tupakastaan. "Ite kans luen paljon, muttei tota oo kyl sattunut kohdalle- vielä." Zoe sanoo ja virnistää perään pienesti. "Kerro sitten että onko lukemisen arvoinen." nainen heittää vielä perään, imaisten taas tupakastaan.

"Ootko asunut kauan täällä?" Zoe kysäisee uteliaisuudestaan ja katsahtaa miestä kysyvästi. Hotelli vaikutti ihan mukavalta paikalta sinänsä, ei mitään porvariluksus muttei mikään lääväkään- kaukana siitä.

[korppi]

"Oon niin tavallisen näköinen tallaaja, että ihmekkös tuo", Dam vastasi, ei paljastanut miksi saattoi näyttää tutulta. "Mun ei oo tullu luettua mitään piiitkään aikaan. Tänään sitten jostain kumman sattumasta eksyin kirjastoon", mies virnisti. "Juu toki. Sitten joskus, kun saan tän päätökseen." Päälle 300 sivua vaikutti suurelta saavutukselta.

"Hmm. Parisen viikkoa vissiin", Damian vastasi. "Sä oot vasta tullu?" Mistä hän tiesi veikata näin? Ehkä se oli joku naisen olemuksessa, tavassa katsoa ympärilleen. Tai ylipäätään se, että Zoe kyseli hänen hotellissaoloaikaansa. Mies selasi kirjan takaa löytyvistä liitteistä valokopioita Jackin oikeasta päiväkirjasta. Sottaista jälkeä. Onneksi ne löytyivät puhtaaksikirjoitettuna aiemmilta sivuilta.

[kasper]

"Joo. Tänään, itseasiassa." nainen toteaa, puhallettuaan savut ulos keuhkoistaan. Zoe tumppaa tupakan viereisen roskiksen reunaan siististi ja heittää sen sitten itse roskikseen. "Tuntuu et olisin muuttanu Afrikan kokosen kuorman kans, vaik tosiasiassa mulla oli vain parisen laukkua." tuo toteaa haukotellen ja naurahtaa perään. "Onse tää kyl iha rentoa asua hotellissa", Zoe sanoo antaen viimeiselle sanalle hupimpsaneen painotuksen.
"Onks tässä paikassa mitään mitä mun pitäisi tietää?" nainen kysyy ja vilkaisee miestä mysteerimäinen pilke silmissään.

// Sortsi lyhykäine

[korppi]

"On kyl. Eipä tarvi ainakaan siivota", Damian kommentoi naurahtaen hotellissa asumista. "Ja sit voi kuitenkin olla ikäänkuin omassa kämpässä, kun on keittokomero ja parveke ja sitä rataa." Hän oli ihan tyytyväinen ratkaisuunsa. Ehkä sitä sitten jossain vaiheessa hommaisi ihan kunnon kämpänkin, mutta nyt kun elämä oli niin hektistä, etenkin kun bändin kanssa tuli reissattua niin paljon, niin oman kodin ylläpito saattaisi olla turhan aikaavievää. Toisaalta voisi kuvitella, että olisi lohdullista olla jonkinlainen kiintopiste, koti johon palata, mutta tällä hetkellä Groove kelpasi miehelle vallan mainiosti.

"Hmm. Sen lisäksi, että kahvilan kahvi polttaa aina kielen jos on liian hätäinen? Eipä kai. Mulle ei oo ainakaan tullu mitään luurankoja vastaan", Dam totesi aluksi mietteliiäseen sävyyn, lopussa se muuttui ehkä hieman kiusoittelevaksikin.

[kasper]

"Joo no se on ehdottomasti paras puoli tässä." nainen sanoo naurahtaen, viitaten miehen kommenttiin siivouksesta. Tosiaan, nainen ei koskaan ole ollut kovinkaan innokas siivooja. Jos tavara lensi lattialle, sinne se myös jäi- ellei joku muu kuin Zoe nostanut sitä. Mutta sitä tapahtui hyvin harvoin, sillä kukaan ei kovin mielellään tuon kämppään astunut. Eikä sen tavarameren keskelle olisi ketään mahtunutkaan. Onneksi kuitenkin hotellihuone on suhtpieni, joten sen nyt ehkä juuri ja juuri saisikin pidettyä siistinä- tai sitten hän loppuenlopuksi hukkuu omiin vaatteisiinsa ja tavaroihinsa.

"Niin, ei vielä." Zoe sanoo ja iskee silmäänsä leikkimielisesti, painottaen viimeistä sanaansa. "Onhan tää hotelli vähänkuin jostain kunnon vanhasta kauhuleffasta, jos rupeaa sillä silmällä tarkasteleen." nainen toteaa olkiaan kohauttaen ja katselee hotellin ulkoseinää. Varjot piirtelivät sen täyteen epämääräisiä kuvioita. Seinä oli itseasiassa melko kaunis. Zoe hymähtää itsekseen ja kääntää sitten katseensa takaisin mieheen. "Damikos sä olit? Pakko varmistaa, mulla on hirveän huono nimimuisti. Kasvot muistan mut nimet unohdan kahen sekunnin jälkeen." nainen sanoo ja virnistää hieman pahoitellen.