|
|
Post by alexandria on Jan 24, 2008 20:39:26 GMT 2
Iris päätti kokeilla onneaan uudelleen. Aiemmin hän oli jo rentoutunut kylpyläosastolla, mutta nyrpeän naisseuran kaikottua hänkin oli lähtenyt poreista. Ehkäpä kahvilasta löytyisi mielekkäämpää seuraa? Toivotaan. Iris antoi pitkien, vaaleiden kiharoidensa olla irrallaan, heilahdella rytmikkään kävelyn tahtiin. Hänellä oli yllään mustavalkoinen jakkupaita, jossa selkäpuolella, tarkalleenottaen alaselässä oli suuren suuri rusetti. Jalkaansa hän oli vetänyt suosikkihamosensa, mustan ja lyhyen mutta monikerroksisen tyllihameen.
Iris sipsutteli pienikorkoisilla kengillään sisälle kahvilaan. Vaikka esittelyn mukaan sisustus olisi kylmä, ei nainen niinkään välittänyt. Silti hänen teki mieli höyryävän kuumaa kaakaota ja pientä vaaleanpunaisella kuorrutteella koristeltua donitsia. Ne tilattuaan hän istuutui kahden hengen pöytään lueskellen samalla uusinta juorulehteä.
This is not a real shot, don't worry.
-- seuraa? --
|
|
|
|
Post by anyki on Jan 26, 2008 16:00:33 GMT 2
-- tulen. : ) --
November oli majoittautunut hotellihuoneeseensa, mutta pitkän matkan jälkeen teki mieli kahvia, edellisestä kunnon kupposesta oli varmastikin jo yli viikko. Huoltamokahvia oli kyllä riittänyt, mutta Nove oli vannoutunut kahvinlitkijä, eikä nainen ei halunnut koetella itseään ja elää ilman kahvia.
Novemberilla oli päällään korkeat korkokengät ja kymmenen senttiä polven yläpuolelle ulottuva valkoinen hame (tiedäthän, semmoinen joka pyöriessään pyörii ja nousee ylös...). Nove asteli pitkin harppauksin eteenpäin ja hame myötäili hänen askeliaan, sillä siinä oli käytetty niin paljon kangasta, ettei se rajoittanut kävelyä. Paitana oli musta toppi pitsikoristeluin miehustassa ja päällystakkina ohut turkoosi jakku. Naisen valko-turkoosi merimiespussukka heilahteli olkapäällä askelten tahtiin.
Nove heilautti ruskeita hiuksiaan, kevyt tuuli oli puhaltanut niitä kasvoille ja nosti aurinkolasit otsaltaan laukkuunsa. Kun silmät olivat tottuneet kahvilassa vallitsevaan tungokseen, Nove alkoi erottaa yksityiskohtia kahvilasta, kuten sen, että jostain leijui kahvin aromikas tuoksu. Se sai Noven varpailleen ja hän sipsutteli kauniisti suht-lyhyen jonon jatkoksi ja viiden minuutin päästä hän olikin saanut oman kanelilla maustetun lattensa ja jalkautui etsimään paikkaa.
Nove löysi kuin löysikin yhden tyhjän pöydän, mutta se vietiin hänen nenänsä edestä, joten ei auttanut muu kuin tunkea jonkun muun pöytään. Hänen häikäisevän siniset silmänsä tutkivat kahvilaa ja Nove asteli rennosti ympäri sitä polttavan kuuma kahvimuki kädessään "Mmm... Mahtuuko tähän vielä yksi?" Nove sanoi ja katsoi pöydässä istuvaa kiharapäistä naista silmiin. Nove laski kuitenkin kahvimukinsa pöydälle, sillä sitä ei voinut enää pidellä käsissä.
|
|
|
|
Post by alexandria on Jan 26, 2008 21:37:23 GMT 2
Iris nosti päänsä ja katsoi naista, joka oli ilmestynyt hänen pöytänsä ääreen. Nainen. Niimpä tietenkin. Mutta okei, oli hän sentään nätti, eikä mikään vanhus kuten se nainen kylpylässä. Voisihan hänen kanssaan muutaman sanasen vaihtaa, ellei ihan juttua ruvettaisi vääntämään. "Totta kai, istu toki", Iris vastasi yrittäen kuulostaa ystävälliseltä. Hän hymyili pienesti ja tuttavallisesti naiselle.
"Hauska tutustua, olen Iris", hän päätti saman tien esittäytyä ja katsoi uteliaana naista, odottaen hänenkin esittelevän itsensä. Iris hörppäsi kaakaotaan ja söi donitsinsa loppuun. Hän vilkaisi vielä lehteään ja sulki sen.
|
|
|
|
Post by anyki on Jan 31, 2008 20:13:17 GMT 2
November hymyili naiselle kun tämä kertoi, että saisi istua. Nove laski laukkunsa viereiselle tuolille ja istui naista vastapäätä. Nainen otti kahvimukinsa ja siirsi sen eteensä pöydän reunalta. Varovasti hän otti pienen hörpyn kahvistaan kun toinen esitteli itsensä. Katse seurasi kuitenkin naista. "Olen November, mutta kutsu vain Noveksi. En oikeastaan välitä nimestäni kovinkaan paljoa", Nove tarinoi.
|
|
|
|
Post by alexandria on Feb 1, 2008 22:59:42 GMT 2
November, november .., Iris käänteli nimeä päässään. "Minun mielestäni se on kaunis nimi. Marraskuu", hän tokaisi hymyillen ystävällisesti ja kulautti kaakaon rippeet alas kurkustaan. "Oletko pitkäänkin asunut täällä päin? Mistä olet kotoisin?", Iris kysyi yrittäen keksiä jutunjuurta, mutta sekin meinasi mennä överiksi liiallisella uteliaisuudella. Hän naputteli rytmikkäästi pöydän pintaa lakatuilla kynsillään, hymy välkehti edelleen hänen huulillaan.
En jaksa ootella,
closed..
|
|
