|
Post by korppi on Feb 27, 2008 16:46:28 GMT 2
Paksuun punaiseen neuleeseen kietoutunut May tallusteli kahvilaan nuutuneen oloisena. Hän oli käynyt huoneessaan vaihtamassa näpsäkän jakkupuvun hieman rennompaan vaatekertaan ja istuutui nyt mahdollisimman kauas viileistä ikkunapöydistä iso, höyryävä kahvikuppi edessään. Päivä oli yksinkertaisesti ollut täyttä h*lvettiä eikä ärhäkkä flunssa yhtään edesauttanut jaksamista. Nainen pyöritti lusikkaa hajamielisesti kupissa.
Shock oli viittä vaille ratketa liitoksistaan, lehdistö oli päivä päivältä päällekäyvämpi. He olivat sopineet jätkien kanssa, että sovitut keikat soitettaisiin, mutta uusia ei nyt otettaisi ainakaan vähään aikaan. Levy oli ollut suunnitteilla, mutta luultavimmin heidän täytyisi pitää jonkin sortin kriisikokous sen suhteen. Dam tuntui keskittyvän ainoastaan Kittyyn, eivätkä muut bändin jätkät katsoneet hyvällä sen kaltaista "panostusta". Trevor oli juuri tunnustanut, että oli saanut kyselyitä josko hän tuuraisi erään toisen bändin rumpalia, ja nyt kun Shockin tilanne oli tämä, mies oli luvannut harkita sitä. Oli toki ihan kohteliasta mainita managerille, hänelle, ensiksi asiasta.
Huokaus purkautui huulilta käden upotessa samalla tumman siistin hiuspehkon sekaan.
/ (mies)seuraa kiitos.
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on Apr 11, 2008 17:53:34 GMT 2
Kellon viisari kääntyy tasan viiteen iltapäivällä. Vastaheränneen haukotus pääsee Henryn suusta kun tuo varsin unisen näköisenä löntystää hotellin kahvilaan. Hiuksiaan hajamielisenä haroen tuo antaa katseensa liukua pitkin lasivitriiniä joka on täynnä kaikenmaailman sämpylöitä täytteellä ja ilman täytettä. Nopeasti tuo kuitenkin nykäisee katseensa pois vitriinistä tuntiessaan huonon olon kouraisun sisimmässään- tälläisessä jysärissä kaikki mikä menee alas, tulee kyllä parin sekunnin sisällä ylöskin. Kassalle asti päästyään Henry haukottelee myyjälle tilauksensa: energiajuoma ja isokahvi mustana. "Saaks tästä minkäänlaista tupakkaa?" Henry kysäisee samalla huomattuaan askinsa lähenevän viimeisiään. Tarjoilija tiskin takana pudistaa valitellen päätään, Henry kohauttaa olkiaan ja maksaa ostoksensa.
Kahvila näytti kamalan hiljaiselta. Trendikkäältä. Rauhalliselta. Harvoin tuli tälläisissä varsinaisissa "kahviloissa" nykyään edes vierailtua- kavereiden kanssa kahville tarkoitti yleisesti muutamalle kapakkaan. Mies hymähtää itsekseen hupimpsaneena. Helvetin tylsä paikka. Henry katseli hieman ympärilleen ja huomasi yksinäisen naisen istumassa parhaalla paikalla koko kahvilassa. Nainen näytti, ainakin näin kaukaa katsottuna, aavistuksen kyrsiintyneeltä. Henry vilkaisi vielä muualle kahvilaan, mummoja ja pariskuntia rauhallisesti keskustellen omissa pöydissään. Vitut, noiden liigaan mä en kyllä liity, enkä helvetissä rupea täälä yksinään kykkimäänkään. "Huomentapäivää, saakos lainata tätä tuolia ja pöydänkulmaa?" Henry kysäisi päästyään naisen luokse, muttei kovin montaa hetkeä antanut naiselle vastausaikaa kunnes jo istahti tuolille. "Onko tämä joku yleinen käytäntö täällä että ihmiset tulee just thän kahvilaan ja hotelliin murjottamaan vai?" Henry kysyi hetken naista katseltuaan, pientä naurua äänessään- ystävällismielistä, tietysti. Toivottavasti nainenkin sen ymmärtäisi.
|
|
|
Post by korppi on Apr 15, 2008 22:32:04 GMT 2
May havahtui juuri parahiksi kohtaamaan pöytää lähestyvän ja sittemmin suunsa aukaisevan miekkosen. "Kaiken mokomin", nainen hymähti vastaukseksi, tekaisi kasvoilleen pienen hymyn, vaikka sillä hetkellä se oli pinnistelyiden takana. Hän olisi sillä hetkellä vajonnut vallan mielellään omaan yksityiseen melankoliaansa ilman häiriötekijöitä, mutta nyt se oli silkka mahdottomuus. Vihreät silmät loivat tutkivan katseen mieheen.
"Emmä tie. Ehkä täällä murjottaa vaan lähinnä hotellin omat asiat. Särkyneitä sydämiä kaikkialla, tai jotain. Tosin mua pännii vaan duuni", May avautui, nosti sitten kahvikupin huulilleen. Hänen muutoksensa viileästä businessnaisesta hieman boheemiksikin haahuilijaksi oli valtava. Kameleontti, se oli päivän sana. Nainen risti jalkansa tuolille, hörppäsi uudestaan kahvistaan.
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on Apr 18, 2008 19:01:25 GMT 2
Henry hymähti naisen vastaukselle. "Jassoo." mies kommentoi lyhyesti ja hörppäsi kahvistaan. "Millastas duunia sitten painat?" mies kysäisee ja katsoo naista arvioivasti. Nainen näytti melko asialliselta, vaikka tuolla ihan perusreleet olikin päällä. Joku kunnon bisnesmimmi. Tienaa hyvin ja sitä rataa. Selkeästi. Tai sitten tuo olisi samanlainen perusduunari kuin mies itsekkin- tekee keikkaluonteisia töitä, ottaa mitä saa ja sen sellaista. Ei ihan mitään riemukasta mutta vaihtelevaisuutta ainakin on itse toimenkuvassa kuin maisemissakin.. valitettavasti se vaihtelevaisuus näkyy myös siinä palkkanauhassakin sitten, mitä nyt ikinä sattuu tulemaankaan.
"Nimi on muuten Henry." mies sanoo ja ojentaa kätensä, kai sitä pitää nyt oikein virallisen kohtelias olla kun toinen näyttää siltä että häneltä löytyy käytöstavat ja koulutukset joka lähtöön. Vähän sivistymätön fiilis.
|
|
|
Post by korppi on May 15, 2008 20:51:09 GMT 2
"Olen musiikkibisneksen moniosaaja. Totuuden mukaisemmin hajoamassa olevan bändin manageri", May hymähti, ojensi sitten kätensä miehelle. Tuo toimi vallan hyvin esittelynä. Ei kait tässä nimiä tarpimpsa. Kahvikuppi kohosi taas huulille. Sitten tuo mies kuitenkin sanoi nimensä. "Okei, mä oon May", nainen sitten joutui myös esittäytymään. Se siitä hyväkäytöksisestä bisnesnaisesta sitten. Hän katseli miestä huuliaan mutristaen, ei oikein tiennyt, mitä sanoa. Hassu tilanne yleensä niin sanavalmiille ihmiselle. Vaan nytpä ei oltukaan pressitilanteessa, eikä hän ollut manageri.
"Tuota.. mitäs sä teet työkses?"
|
|
kasper
Badly Addicted
Comeback Kid
Posts: 110
|
Post by kasper on May 21, 2008 18:32:46 GMT 2
Henry hymähti hiljaa, nainen tuntui hieman vaivaantuneelta tuossa huuliaan mutristellessaan. Mies huokaisi pienesti kuullessan tuon kysymyksen, hupimpsanut hymy kohosi tuon huulille. "Teen vähän kaikkea, välillä roudailen ja välillä rakennustyömaalla.." mies pitää pienen tauon ja vilkaisee naista silmiin, hörpäten kahvistaan. "Sillontällön aivokirurgina ja korkeimman oikeuden tuomarina." Henry jatkaa vielä naama pokerina, naurahtaen sitten. "Eivaan, ihan perusduunari oon. Yks varsinainen ammatti ei ehkä olis mun juttu, rupeais heti kyllästyttämään." tuo sanoo ja kohauttaa olkiaan. Vaikka olisihan kunnon duuni kiva, turvattu talous ja sellasta. Melko tylsää.
"Mutta että ihan hajoamassa olevan bändin manageri, mahtaa olla perseestä. Mikäs se semmonen bändi sitten on?"
|
|