a light of other days

[callette]

It's just a game. Don't take it seriously.

Yea, right. April istui baarijakkaralle kaivaen lompakkoa laukustaan. Gentry Café näytti hiljaiselta. Mihin kaikki ihmiset olivat kadonneet? Nainen kaivaa vitosen setelin lompakostaan ja lyö sen baarimikon käteen. "Mitä vain tuolla ikinä saakaan."

Hiljainen päivämusiikki soi Cafén taustamusiikkina. Viiden dollarin juoma tuodaan pöytään ja April kaivaa Voguen uusimman numeron laukustaan. Juoma on sinistä.

I only came here tonight to see you.

[anspe]

Danu katseli ympärilleen näyttämättä kuitenkaan turistilta. Hän ei tiennyt mitään sen pahempaa kuin monttu auki pällistelevät turistit. Ja turistirysät, tosin ne eivät pällistelleet. Danulla oli päällään valkoinen toppi ja farkut. Häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa kaiken maailman muotivirtaukset, hän käytti tasan sellaisia vaatteita, joista piti. Tytön olemuksesta kuulsi tietynlainen itsevarmuus. Olihan hän melkein koko elämänsä taistellut. Danulla tuskin oli oikeasti edes asiaa moiseen paikkaan, mutta väärennettyjen henkkareiden kanssa oli todella helppoa tehdä ties mitä. Eikä kukaan koskaan ollut jaksanut alkaa tarkistelemaan asioita.

Nuori nainen harppoi nenä jokseenkin korkealla ilmassa tiskille, tilasi kevyen juoman ja käveli sitten johonkin randomilla valittuun pöytään. Hän ei ehdottomasti halunnut tunkea nokkaansa toisten asioihin. Tyttö risti jalkansa ja istui melko hyvässä ryhdissä. Danu katseli ympärilleen välinpitämättömän näköisenä. Hän oli tottunut siihen, että kaikki oli mahdollista hänelle ja että hän pystyi tekemään kaiken oman mielensä mukaan.

[korppi]

Puupintoja, korkeat korot kopisivat lattiaa vasten, Carmen asteli sisään kahvilaan punaiseen jakkupukuun sonnustautuneena, hieman happaman oloisena. Hiukset olivat tiukalla nutturalla, huulet ja silmät siististi rajattuna. Hän käveli linjastoa eteenpäin, nappasi tarjottimelle appelsiinituoremehupullon ja saapui kassalle. Otsa kurtistui tämän käydessä läpi vaihtoehtoja, kipakka espanjalaiskorostus kera kunnon tenttauksen sai kassaneidin lähes hermostumaan. Lopulta Carmen päätyi valitsemaan caesar-salaatin, tarjoilija ojensi hänelle numerokyltin ja lupasi tuoda annoksen pöytään. Punapukuinen nyökkäsi nuivasti.

Pöytään suunnatessaan neiti pani nopeasti merkille muut läsnäolijat, eipä ollut kovin tungos täällä. Eikä toisaalta mikään ihme. Jollei Carmenin vatsa olisi huutanut nälkää aamuisten harjoitusten jälkeen ei hänkään olisi tullut. Hän olisi suunnistanut vain suoraan huoneeseensa, käynyt kylvyssä, nukkunut muutaman tunnin ja palannut sitten töihin. Sellaista se oli. Hektistä. Aamun harjoitukset olivat sentään menneet hyvin.

[callette]

Nainen kohottaa katseensa melkein peräkkäin sisäänastuviin leideihin ja hörppää drinkistään. Selvästi aamu ei ollut alkanut kummallakaan hyvin. Virnistys leikittelee Aprilin toisessa suunpielessä tämän heilauttaessa lyhyitä, vaaleita hiuksiaan ja laittaessaan Vogueta laukkuunsa.

Nainen nousee pöydästä ja kävelee suoraa tummahiuksisen naisen luo.
"Olemmeko tavanneet ennemmin? Näytät tutulta." Laskelmoidusti April räpsäyttää silmiään, haroo hiuksiaan erittäin huolettomalla tavalla ja luo sinisten pisteiden uteliaan katseen Carmeniin. Samalla hän luo olkansa yli katseen toiseen naiseen, joka on syventynyt odottelemaan omaa annostaan.

Head in the clouds, she eats me whole,
A face in the crowd, my oversoul

[anspe]

Ensimmäisen juoman kadottua lasista Danu päätti nostaa takapuolensa penkistä ja raahata luunsa takaisin tiskille. Hän vihasi sellaisia typeriä sormiennapsuttelijoita, jotka oikeasti olettivat, että joku juoksisi heidän tarpeidensa perässä. Ehkä olisikin helpompi ollut alkaa luettelemaan asioita, joista Danu piti, kuin niitä, joista hän ei pitänyt. Hän oli oman elämänsä kautta oppinut, että piti pitää huoli itsestään, kukaan muu ei sitä tehnyt. Äiti ei ollut koskaan välittänyt. Äiti oli vain juossut toisten miesten perässä, kokouksissa, töissä, matkoilla... Ja Danu oli saanut kestää sen. Tai no, eihän hän ollut suostunut kestämään sitä. Danu ei ollut vielä kertaakaan antanut periksi.

Neitokainen esitti tilauksensa jokseenkin happamana baarimikolle. Ei se nyt miehen syy ollut, ettei Danun elämä ollut mitenkään siirappisen idyllistä. Tyttö vain tunsi olevansa niin yksin, eksyksissä. Hänestä tuntui kuin hän olisi ollut pieni hiiri, joka oli jätetty kaiken maailman lihansyöjien raadeltavaksi. Siinä hän seisoi, täysin vapaana riistana. Danu vihasi sitä sanontaa. Hän otti lasinsa maksettuaan juomansa ja lähti kävelemään takaisin pöytää kohti. Joku tai jokin kuitenkin sai Danun horjahtamaan -yllättävää kyllä-, litku lensi lasista juuri niiden hänen lisäkseen ainoiden asiakkaiden suuntaan, heidän päälleen. Tai no, ainakin toisen heistä päälle. Neiti Allen ei kuitenkaan ollut pahoillaan. Mitäs olivat sattuneet sijoittumaan juuri siihen?

[korppi]

Carmen havahtui vasta jonkun puhutellessa häntä, oli siihen asti syventynyt läpivalaisemaan mehulasia katseellaan. Hänen ei tarvinnut kuin vilkaista naiseen tunnistaakseen tämän, nähdä nuo siniset silmät ja sirot kasvot. Huulille nousi vino hymy: "Minua onkin vaivannut nopea poistumisesi sinä syksyisenä aamuna." Kyllä tummatukkainen muisti, oikein hyvin muistikin. Se oli ollut samaa aikaa, kun Damian oli ollut vielä kuvioissa. Sitä aikaa, kun hän oli luullut rakkauden voittavan kiireen ja ristiriidat.

Juuri kun nainen oli sanomaisillaan jotain, ryöppysi jostain sokerisen tahmea neste suoraan hänen pukunsa rintamukselle."Jumankauta kakara! Onko sulla mitään käsitystä mitä tämmöisen puvun pesettäminen maksaa?" kuuluisa espanjalainen temperamentti nousi pintaansa, Carmen oli noussut kipakasti ylös ja seisoi nyt vastapäätä tuota nenäkästä kakaraa, joka ei edes yrittänyt näyttää anteeksipyytävältä.

Sure, kid. Now run on home. It's not safe for you here.

[callette]

Kuumaa kahvia. Carmenin päältä. Mm. April kätkee elegantin virnistyksensä ja rauhoittelee juuri tapaamaansa vanhaa tuttavuutta.

"Kultaseni, minä voin maksaa. Olen varma, että se oli vahinko." Nainen luo kujeilevan katseen ensin Danuun, sitten Carmeniin. Hän ojentaa nenäliinansa Carmenille ja tilaa samanlaisen kahvin kuin Danu oli tilannut, vaikka tietää että tytöllä olisi jotain sitä vastaan - ainahan niillä on. "Anna, minä tarjoan toisen. Sovitaan tämä ilman catfightia, shall we?"

Raha ei luonut vallasta kuin illuusion, mutta April tiesi tasan tarkkaan miten käyttää sitä illuusiota hyväkseen.

[lisäätulossakunpääsenturvaan]

[anspe]

Danu ei ollut moinaskaan vaikka saikin haukut. "Varmasti vähemmän kuin hautajaisesi", tyttö vastasi kylmästi. Hänen kätensä puristui jälleen kerran vaistomaisesti nyrkkiin. Danu piti siitä äänestä kun toisen nenäluu rusahti rikki. Montakohan kertaa hän oli isäänsä tirvaissut? Liian monta laskettavaksi. Nuori neiti ei todellakaan suostunut kuuntelemaan halveeraamista. Ei ainakaan ilman seurauksia.

Danu mulkaisi vihaisesti blondiin. "Sinä et minua osta", tyttö sanoi jäätävästi. Hänen sinisten silmiensä katse oli vähintään yhtä jäätävä. Danu katsoi niihin kahteen halveksivasti. "On niin olevinaan jotain kun on paljon rahaa. Raha ei kuitenkaan auta, uskokaa pois vain", neiti Allen sanoi tuhahtaen. Hänen silmissään kävi nopeasti se pieni pelonhäivähdys, joka johtui siitä, että neidin mieleen hiipi ajatus siitä, mitä olisi saattanut käydä jos hän ei olisi ollut niin päättäväinen ja taistellut. "Anna tulla vaan. Voi kyllä mennä kynsi halki tai nenä rikki jos rupeat ryppyilemään", Danu sanoi naiselle, jonka päälle hänen juomansa oli lentänyt.

[korppi]

"Niin aivan juu", Carmen tuhahti vastaukseksi Aprilille kääntämättä kuitenkaan katsettaan tuosta jääräpäisestä kersasta. Hän ei niin ikään ottanut kiinni blondin ojentamaa nenäliinaa. "Ollaanpa sitä nyt olevinaan niin fiksua", hän murahti hampaidensa välistä halveksivaan sävyyn, nosti toisen käden lanteelleen ja katsahti tyttöä nenän varttaan pitkin - pituusero.

Kuullessaan tytön uhkauksen Carmen oli jo hetken aikeissa tirvaista kyseistä naamatauluun, mutta sitten niin hänet itsensä kuin varmasti muutkin yllätti heleä nauru joka purkautui tummatukan huulilta. "Eikä.. et oo ihan tosissaan.." hän kääntyi ympäri ja istahti takaisin pöydän ääreen eikä vain yksinkertaisesti saanut naurua loppumaan. Ehkä se oli väsymyksen ja koko tämän hullunkurisen tilanteen summa.

[callette]

Nainen ei korvaansa lotkauttanut teinin kettuilulle. "En tietääkseni aikonutkaan, mutta jos olet halukas myymään, huone 008 on minun." April sanoi tämän ilman hymynkään häivettä ja maksoi samalla kahvin, jonka tökkäsi sitten Danua kohti.

Kääntyessään Carmeniin päin hän nyökkäsi naiselle toivoen tämän nousevan ja huitaisi hiussuortuvan kasvoiltaan. Hän käveli erääseen syrjäiseen pöytään eikä luonut enää toista silmäystä teiniin, tietäen sanojensa vaikuttavan edes jollain tavalla.

[sori autohittaus]

"Noniin, kerrohan", April totesi istuessaan, "oletko jo eronnut siitä miehestä ja mitä sinulle kuuluu nykyään?"

[sorisori oon turvapaikassa ja mua täs yritetään saada pelaamaan jotain muuta ku groovea ]

[anspe]

Danun sisuskalut tuntuivat puristuvan tiukempaan kasaan. "Sairasta", tyttö sanoi pitäen äänensä mahdollisimman kovana ja kylmänä. Häntä kylmäsi ajatuskin. Danu ei antaisi kenenkään, ei naisen eikä miehen, koskea itseensä, jos lukuun ei otettu tappeluja. Tyttö ei ollut maailman taitavin piilottamaan tunteitaan tai tuntemuksiaan, ja epäilikin kaiken sen näkyvän ulospäin.

Tyttö ei kuitenkaan sietänyt sitä, että häntä vähäteltiin. Danun tunteet olivat kovin ristiriitaisia sillä hetkellä. Toisaalta teki mieli lyödä ja kovaa, toisaalta juosta karkuun. Neiti ei kuitenkaan koskaan ollut juossut karkuun. "Ja säkin muija luulet olevas jotain", Danu sanoi tuhahtaen naiselle, joka oli alkanut nauraa hänen sanoilleen. Ja korostaakseen halveksuntaansa niitä kahta kohtaan, Danu sylkäisi sen saman muijan päälle, joka oli jo saanut epämiellyttävän suihkun. Neiti Allen nappasi laukkunsa ja kääntyi lähteäkseen. Tai muka lähteäkseen, hän piti aistinsa tarkkoina mahdollisen hyökkäyksen varalta.

[korppi]

/ callettea yritetään salee saada pelailemaan jääpalojen kanssa. ;> ja shortsi, nyt ignoraan tuon sun autohiitin.

Kakaran röyhkeys meni siinä silmänräpäyksessä yli, kun kyseinen sylkäisi hänen päälleen. Carmenin nauru loppui kuin seinään, hän ponkaisi pystyyn mikäli mahdollista vielä nopeammin kuin hetkeä aiemmin. Vaikka nainen oli suhteellisen hentorakenteinen, niin punaisen jakkupuvun alta löytyi yllättävää habaa. Carmen tarrasi nenäkästä likkaa hiuksista kiinni, riuhatisi nopealla eleellä. Seuraavaksi hän jo tähtäsikin oikeeta koukkua suoraa tytön poskipäähän.

Tässä vaiheessa tilannetta sivusta seuraillut henkilökunta näki parhaaksi puuttua tilanteeseen ennen kuin mitään vakavampaa pääsisi tapahtumaan. Ettei keltainen lehdistö saisi taas mässäilyn aihetta. Kaksi miestä nappasi kiinni Carmenista ja Danusta ennen kuin tilanne oli kunnolla päässyt vielä alkamaankaan.

"Jos neidit nyt rauhottuisivat."

Modern idols with empty words.

/ anspe, saat ite päättää kuin toi osu Danuun ja vastavuoroisesti D voi täräyttää Ctä kunhan ei murra mitään. :D

[peto]

Jonathan avasi puisen, tummaksi maalatun oven ja luikahti sisään. Alkoi olla jo melko viileää ulkona. Kylmät kädet heilauttivat kasvoja suojaavan hupun pois paljastaen kapeat kasvot. Ruskeat silmät selasivat kahvilassa olevat, ei ketään tuttuja tietenkään vastahan hän tuli hotellille ja heitti vähäiset tavaransa sängylle.
Jonathan käveli tiskille, valitsi kasvoilleen pienen hymyn ja tilasi itselleen voileivän ja kahvia. Kolikot pöydälle ja valitsemaan paikkaa. Yksi ainoa vapaa pöytä oli jäljellä ja mies valtasikin sen heti kun sai tilauksensa eteensä.
Pieni cat-fight näytti olevan menossa, tälle Jonathan vain tuhahti ja jatkoi puuhiaan.
Hän nappasi päivän lehden mukaansa tiskiltä ja alkoi selailla samalla kun teki pientä tornadoa kahvikuppiin lusikalla.
Ei vieläkään jälkeäkään Adamista. Nämä kaikki vuodet Jon on etsinyt häntä mutta mitään ei löydetä eikä kukaan näytä edes haluavan etsiä. Jonathan huokaisi ja puraisi palan leivästään.
Tulisi joku edes juttelemaan, päivät ovat tylsiä yksin.

((Jos neidit paheksuvat Jonathanin läsnäoloa voi hän muuttaa toiseenkin topickiin))

[callette]

[peto, ei me sellasia tehä ]

April katselee naisten repimistä sivusta ja haroo hiuksiaan. Hän ei ollut saanut vastausta kysymykseensä, eikä ollut tottunut jäämään huomioitta. Eikä osannut tässä tilanteessa oikein olla mitenkään päin. Henkilökunnan puuttuessa tilanteeseen nainen päättää parhaimmaksi ottaa tilanteen rennosti ja nojaa tuolin selkänojaan asiallisen viileännäköisenä. Catfight, raurr.

Tilanteen rauhoittuessa jollekin tasolle sisään astelee mies. April silmäilee könsikästä päästä varpaisiin, mutta ei tee ratkaisevaa päätöstä. Hänellä oli sentäs keskustelu menossa!

[yarr, me a pirate. koittakaas nyt d ja a rauhoittua tuon verenhimonne kanssa Groove vasta nousi pystyyn, NYT EI VIELÄ RÄJÄYTELLÄ MITÄÄN!]

[anspe]

Danu sai tuntea nyrkiniskun leukaluussaan. Tyttö huitaisi jo valmiiksi nyrkkiin puristuneella kädellään naikkosta ja osui johonkin, kenties silmään. Ei Danu jäänyt katsomaan, vaan valmistautui tirvaisemaan uudelleen. Neiti riuhtoi itseään miehen otteessa. Osittain siksi, että halusi hakata sen muijan, osittain siksi, että miehen ote pelotti. Danu iski hampaansa miehen käsivarteen ja pääsi ryntäämään uudelleen jakkupukuisen naisen päälle.

Tyttö survaisi nyrkillään naista uudelleen ja upotti hampaansa tämän kaulaan. Danu tappeli harvoin vain nyrkeillään. Pian tyttö sai kuitenkin tuntea taas käsivarret ympärillään. Danu riuhtoi ja potki ilmaa yrittäessään päästä hyökkäämään naikkosen päälle uudelleen. Mies oli kuitenkin liian vahva, eikä hampaanjälkien jättäminenkään enää auttanut.